Viime viikot Suomessa on ihmetelty hepatiitti E -tartuntojen ennätyksellisen suurta määrää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan laboratoriovarmistettuja tartuntoja on kirjattu tänä vuonna tammikuun alusta maaliskuun 15:nteen päivään asti yhteensä 99 kappaletta.
Viime vuonna vastaavaan aikaan tapauksia kirjattiin vain kolme kappaletta, ja tartuntoja on todettu viime vuosina keskimäärin kolmisenkymmentä vuodessa.
Hepatiitti E -virus voi aiheuttaa maksatulehdusta.
Yhteinen nimittäjä hepatiitti E -tapauksille vaikuttaisi olevan sairastuneiden syömä meetvursti, mutta se ei ole vielä varmaa.
Elintarvikejäljitykset ja näytteiden tutkimukset jatkuvat Ruokavirastossa edelleen, kertoo erityisasiantuntija Elina Leinonen.
– Elintarvikenäytteiden tutkimuksissa on todettu hepatiitti E -virusta meetvurstituotteista, mutta on vielä selvityksen alla, liittyvätkö nämä tuotteet ihmisten sairastumisiin. Me emme esimerkiksi vielä tiedä, ovatko meetvursteista ja ihmisistä todetut virukset keskenään samanlaisia.
Poikkeuksellinen tapaus
Hepatiitti E -löydöksen takia Kotivara veti pois myynnistä useita eriä meetvurstia.
Elintarvikkeiden takaisinvetoja tehdään Leinosen mukaan Suomessa säännöllisesti eri syistä. Takaisinvetoja voidaan tehdä esimerkiksi siksi, että tuotteeseen voi liittyä terveysvaara. Usein takaisinvedot tapahtuvat ennaltaehkäisevästi, kun elintarviketoimijoiden omavalvonnassa havaitaan esimerkiksi jokin taudinaiheuttaja.
– Joskus takaisinveto voidaan tehdä epidemiaselvityksessä esiin tulleiden asioiden vuoksi, mutta se ei ole kovin yleistä, Leinonen sanoo.
Hepatiitti E:n ei tiedetä aiheuttaneen kuin kerran aiemmin elintarvikevälitteisen epidemian, ja silloinkin sairastuneita oli vain muutama.
Alkuvuoden hepatiitti E -tapauksen jäljille päästiin hieman eri reittiä kuin yleensä, kertoo THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne.
– Usein epidemia havaitaan terveydenhuollossa, jonne tulee samaan aikaan samankaltaisin oirein potilaita tavallista enemmän. Myös laboratoriossa voidaan havaita, että nyt on samaa taudinaiheuttajaa liikkeellä tavallista enemmän. Hepatiitti E:n lisääntymisen havaitsimme tartuntatautirekisteristä. Se on aika harvinaista, sillä meillä ei yleensä ole resursseja seurata rekisteristä kaikkia taudinaiheuttajia.
Satoja ihmisiä sairastuu vuosittain
Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrät vaihtelevat Suomessa vuosittain. Keskimäärin niitä on noin viitisenkymmentä vuodessa, joista suuria, yli sata sairastumista aiheuttavia epidemioita on vain pari.
Ruokavirasto julkaisi helmikuussa Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2020–2022 -raportin. Raportin mukaan elintarvikevälitteisiä epidemioita todettiin kyseisinä vuona 135, ja niissä sairastui kaikkiaan yli 2 500 ihmistä. Sairastuneista 86 joutui sairaalahoitoon ja 15 henkilön raportoitiin kuolleen.
Yleisin elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja oli norovirus, joka aiheutti yli 30 ruokamyrkytysepidemiaa.
Suurimman elintarvikevälitteisen epidemian aiheutti salmonella vuonna 2021, kun 728 henkilöä sairastui päiväkotien lounasruokailun seurauksena.
Raportissa ensimmäinen koronavuosi 2020 erottuu joukosta; silloin epidemioita ilmoitettiin selvästi muita vuosia vähemmän, Rimhanen-Finne sanoo.
– Se voi liittyä käsienpesun tehostamiseen ja siihen, että ei kokoonnuttu isoilla porukoilla. Ihmiset eivät välttämättä hakeutuneet samalla tavalla hoitoon vatsatautien vuoksi ja ehkä myös terveydenhuolto oli kuormittunut sillä tavalla, että epidemiailmoituksia ei tullut samalla tavalla. Mutta aika pian alkuvaiheen jälkeen tilanne tasaantui, ja vuosina 2021 ja 2022 epidemioita oli jo ihan tavanomainen määrä.
Epidemiaselvitykset lisäävät elintarviketurvallisuutta
THL:n tehtävä on koordinoida laajojen ja vakavien epidemioiden selvityksiä, joita tehdään yhdessä paikallisten epidemiaselvitystyöryhmien sekä Ruokaviraston kanssa.
Rimhanen-Finne kuvaa epidemiaselvitystä salapoliisityöksi. Se pitää sisällään muun muassa potilaille tehtäviä syvähaastatteluja, kyselytutkimuksia ja näytteiden ottoa sekä potilaista että elintarvikkeista.
– Epidemiaselvityksiä tehdään tietysti ensisijaisesti sen vuoksi, että pysäytetään ja päästään estämään uusia tartuntoja, mutta jokainen epidemiaselvitys tuo aina uutta tietoa elintarviketurvallisuuden kehittämiseksi. Näistä aina opitaan jotain ja sitten otetaan uusia käytänteitä käyttöön ja sitä turvallisemmaksi elintarvikkeet käyvät.
Meetvurstien ja hepatiitti E -tartuntojen välistä yhteyttä selvittävien tutkimusten tulosten on tarkoitus valmistua ensi viikolla. Tutkimukset jatkuvat vielä senkin jälkeen.
Sika on hepatiitti E -viruksen pääsäilymö Euroopassa, mutta virusta on löydetty myös villisiasta, peuroista ja hevosista. Virusta saattaa olla lihatuotteissa, jotka eivät käy läpi kuumennuskäsittelyä.
Hepatiitti E ei ole sellainen taudinaiheuttaja, jota rutiinisti ja säännönmukaisesti tarkistettaisiin elintarvikkeista. Sen takia voi olla, että sitä on myös muissa tuotteissa. THL ja Ruokavirasto pyrkivät nyt selvittämään tartunnan lähteitä laajasti.