Sysättiinkö Tarja Halosen niskoille liikaa kritiikkiä Suomen Venäjä-politiikasta, kysyy uutuuskirja

Kirjailija Meri Valkamasta on naurettavaa, miten Venäjä-politiikan kritiikki on henkilöitynyt Haloseen.

Tarja Halonen och Sauli Niinistö under självständighetsmottagningen på Presidentslottet 2023.
Tarja Halonen ja Sauli Niinistö keskustelivat itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa viime joulukuussa. Uudessa kirjassa ihmetellään, miksi juuri Halosen Putin-kuvaa pilkattiin. Kuva: All Over Press/Tomi Natri
STT

Jokin osa maailmaa on aina kaaoksessa. Tämän tajusi toimittaja-kirjailija Meri Valkama, kun hän alkoi kirjoittaa kirjaa presidentti Tarja Halosesta, 80, ja tämän poliittisesta perinnöstä.

Ennen Valkama ajatteli, että sodat ja luonnonkatastrofit ovat poikkeustiloja. Katsaus Halosen presidenttikausiin (2000–2012) sai hänet tajuamaan, että maailmassa on jatkuvasti käynnissä kriisejä.

– Ja ne ihmiset, jotka niitä joutuvat ratkomaan, ovat Halosen kaltaiset tai hänen asemassaan olevat ihmiset.

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, Halosta ryhdyttiin kritisoimaan rajusti hänen aiemmasta Venäjän-politiikastaan. Tuon kritiikin seurauksena syntyi kirjaidea Halosen poliittisesta perinnöstä.

Presidenttien Putin-kuviin suhtauduttiin eri tavoin

Halonen toteutti omana aikanaan laajasti kannatusta nauttinutta Venäjä-politiikkaa, Valkama sanoo. Vasta Ukrainan sodan alettua, siis kymmenen vuotta Halosen presidenttikausien jälkeen, sitä ryhdyttiin ruotimaan kielteiseen sävyyn

– Onhan se tosi kiinnostavaa, että se presidentti, joka oli vallassa Krimin valtauksen aikaan, ei saanut samanlaista paskamyrskyä niskaansa kuin Halonen, Valkama sanoo.

Samaa pohtii kirjassa Halosen entinen lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk. Romantschuk oli pannut merkille, että kun Suomessa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kiivaasti etsittiin syyllisiä, jostakin syystä sormea osoiteltiin vain Haloseen päin.

Esimerkkinä hän nostaa Halosesta ja Venäjän presidentti Vladimir Putinista otetun kuvan Allegro-junassa. Sitä on levitelty ja pilkattu laajasti. Vastaavasti kuvaa presidentti Sauli Niinistöstä pelaamassa jääkiekkoa yhdessä Putinin kanssa samanlaiset pelipaidat päällä ei ole nostettu esille juuri missään.

– Romantschukin teoria on, että syy siihen on, että Halonen on vasemmistolainen ja nainen. Itse olen aika samalla linjalla.

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin pelaavat jääkiekkoa. Kuvassa he juttelevat vaihtoaitiossa.
Sauli Niinistö ja Vladimir Putin pelasivat jääkiekkoa Pietarissa 22. kesäkuuta 2012. Kuva: EPA/All Over Press

Halonen raivasi naisille tietä politiikassa

Halosen entisten ja nykyisten kansainvälisten tehtävien lista on pitkä. Kirjassa Valkama seuraakin Halosen työtä mukana matkoilla esimerkiksi Israelissa ja Palestiinassa.

Kirjassa luvataan sen käsittelevän Halosen poliittista perintöä. Mikä se on, oli lopulta kysymys, johon Valkama ei löytänyt yksinkertaista vastausta.

– Yksi ilmeinen asia on tietenkin se, että hän on raivannut naisille ja tytöille tietä politiikassa. Se on ollut sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta iso asia meillä, mutta näyttänyt esimerkkiä myös muualla maailmassa.

Suosittelemme