Aalto-yliopisto on epäonnistunut vakavan tiedevilppiepäilyn tutkinnassa. Käytännössä se jätti laajan ja vaikean vilppiepäilyn pöydälle yli kahden vuoden ajaksi.
Laiminlyönnin seurauksena tutkija, jonka Aalto-yliopisto lopulta totesi syyllistyneen tiedevilppiin, pääsi etenemään urallaan tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista ilman yliopiston epäonnistumista.
Tiedevilppi itsessään on vakava asia. Tässä Ylen selvityksessä huomio kiinnittyy kuitenkin Aalto-yliopiston toimintaan ja sen seurauksiin.
Yle on nähnyt lukuisia tapaukseen liittyviä asiakirjoja, kuten sähköpostikirjeenvaihtoa ja Aalto-yliopiston tekemiä päätöksiä.
Kaksi mediataiteilijaa äkkäsi vilpin sosiaalisessa mediassa
Tapaus sai alkunsa vuoden 2020 lopulla, kun kaksi mediataiteilijaa alkoi epäillä heidän kanssaan yhteistyötä tehneen tutkija-taiteilijan eettisiä periaatteita. Kaksikon mukaan tutkija-taiteilija oli ottanut sosiaalisessa mediassa omiin nimiinsä tuloksia, jotka olivat oikeasti syntyneet yhteistyönä.
Kaksikko alkoi tarkastella urallaan harppauksin edenneen tutkijan töitä tarkemmin. Heistä näytti siltä, että tutkija oli systemaattisesti rakentanut uraansa omimalla nimiinsä yhteistyön tuloksia. Tämä näkyi ansioluettelossa saakka.
Yle ei julkaise tutkijan nimeä, koska tapauksen selvittäminen on vielä kesken eikä kyse ole vakavasta rikoksesta tai merkittävää yhteiskunnallista valtaa käyttävän ihmisen toiminnasta.
Mediataiteilijat jättivät asiasta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn (HTK) Aalto-yliopistolle.
Varsinaista tutkintaa ei aloitettu, vaikka olisi pitänyt
Ensin kaikki meni kuten pitääkin: Aalto-yliopisto teki esiselvityksen, joka puolsi varsinaisen HTK-tutkinnan aloittamista. Rehtori teki päätöksen tutkinnan käynnistämisestä.
Sitten asiat menivät pahasti pieleen.
Varsinaista tutkintaa ei aloitettu, eivätkä tutkintaryhmään nimetyt henkilöt saaneet yliopistolta tarvittavia materiaaleja. Loukkausepäilyn jättäneet mediataiteilijat kyselivät Aalto-yliopistolta lukuisia kertoja asian etenemisestä, mutta heille ei vastattu.
Hiljaiseloa jatkui ensin puoli vuotta, sitten toiset. Siinä välissä mediataiteilijat saivat yliopistolta viestin, jossa väitettiin, että varsinainen tutkinta olisi käynnistynyt.
Mediataiteilijoiden Aalto-yliopistolta saama viesti ei siis pitänyt paikkaansa.
Syyskuussa 2022, mediataiteilijat kyllästyivät Aallon hidasteluun ja ottivat yhteyttä tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan (TENK), joka on hyvää tieteellistä käytäntöä valvova asiantuntijaelin Suomessa.
Mediataiteilijoille selvisi, että Aalto-yliopisto ei ollut koskaan ilmoittanut vilppiepäilytapausta TENKille, vaikka niin pitäisi aina tehdä.
Tässäkään vaiheessa Aalto-yliopisto ei myöntänyt virhettään, vaan yritti väistää asian toimittamalla TENKille tapauksen perusasiakirjoja, jotka muun muassa ilmoittajille oli toimitettu heti esiselvityksen päätyttyä.
Tutkijan todettiin syyllistyneen vakavaan tiedevilppiin
Vasta noin vuosi sitten, huhtikuussa 2023 eli kaksi vuotta tiedevilppi-ilmoituksen jättämisestä, Aalto-yliopisto myönsi avoimesti virheensä. Prosessi oli mennyt pahasti pieleen.
– Päätös varsinaisen tutkinnan aloittamisesta on jäänyt antamatta tiedoksi. Virhe on tapahtunut Aalto-yliopistossa eikä tutkintaryhmän jäseniksi nimettyjen henkilöiden toimesta, todettiin mediataiteilijoille lähetetyssä sähköpostissa.
Rehtori käynnisti tapauksesta uuden tutkinnan, joka eteni normaalissa aikataulussa. Uusi tutkintaryhmä totesi raportissaan, että tiedevilpistä syytetty tutkija on syyllistynyt vakavaan tiedevilppiin muun muassa esittämällä toisten töitä ominaan.
Aalto-yliopiston rehtori allekirjoitti joulukuussa 2023 päätöksen, jossa tutkijan todetaan syyllistyneen vilppiin tutkintaryhmän raportissa mainituilla tavoilla.
Tiedevilpistä syytetty tutkija kertoo Ylelle sähköpostitse, että hän kiistää vilpin ja aikoo pyytää asiasta lausunnon TENKiltä, eli käytännössä valittaa päätöksestä. Hän ei aio kommentoida tapausta enempää ennen kuin TENK on antanut asiasta lausuntonsa.
Ilmoituksen jättäneiden mediataiteilijoiden luottamus Aalto-yliopistoon on kärsinyt vakavan kolauksen.
Aalto-yliopiston rehtori: ”Tällaisia virheitä ei saisi tapahtua”
Yle tapasi rehtori Ilkka Niemelän Aalto-yliopiston tiloissa Espoon Otaniemessä helmikuun lopulla.
Rehtori toistaa haastattelussa useaan otteeseen olevansa tapauksesta pahoillaan ja vakuuttaa, että yliopiston prosessissa tapahtunut virhe on tahaton.
– Inhimilliset virheet johtivat siihen, että rehtorin päätöstä varsinaisen tutkinnan käynnistämisestä ei alun perin pantu ollenkaan täytäntöön.
Yle kysyi Niemelältä monilla eri tavoilla, mitkä konkreettiset asiat tai teot johtivat siihen, että tutkinta ei edennyt pitkiin aikoihin. Rehtori vetosi kuitenkin toistuvasti siihen, että hän ei voi tarkemmin avata prosessissa tapahtuneiden inhimillisten virheiden yksityiskohtia henkilökunnan yksityisyyden suojan vuoksi.
Huomattavaa on, että ilmoituksen jättäneet mediataiteilijat ottivat yliopistoon lukuisia kertoja yhteyttä sinä aikana, kun asia ei edennyt. Osan sähköposteista otti vastaan usempi Aalto-yliopiston henkilökunnan jäsen. Tiedon tutkinnan ongelmista olisi pitänyt levitä korkeakoulussa.
Miten on mahdollista, että useampi henkilökunnan jäsen sai ilmoittajilta kyselyitä sähköpostitse, mutta tilanteeseen ei puututtu, rehtori Ilkka Niemelä?
– Sitä minäkin ihmettelin, ja sitä me sisäisesti selvitimme. Minulle asia selvisi aivan liian myöhään. En valitettavasti pysty tämän enempää kommentoimaan, mitä siellä taustalla oli.
Tiedevilppiepäilyn tutkintaprosessi on suunniteltu sellaiseksi, että nimenomaan yliopiston rehtori on siitä vastuussa. Sillä pyritään ehkäisemään mahdollisia eturistiriitoja esimerkiksi tiedekuntien välillä.
– Totta kai tunnen tästä kovaa vastuuta ja olen tästä todella pahoillani. Voitte vain kuvitella, kuinka tarkkaan tämä asia on käyty täällä läpi, ja kuinka olemme yrittäneet löytää keinoja, että tällaisia virheitä ei enää pääse tapahtumaan, Niemelä sanoo.
Rehtorin mukaan Aallossa on tapauksen myötä käyty läpi sisäisiä prosesseja muun muassa päätösten toimeenpanon, seurannan ja dokumentaation osalta. Resursseja on lisätty niin, että tiedon pitäisi kulkea aiempaa paremmin, rehtori toteaa.
– Jos tulee virheitä, ne paljastuvat paljon nopeammin kuin nyt tapahtui. Prosessi ei ole enää yksittäisistä henkilöistä kiinni siinä määrin kuin aiemmin.
Merkittävä julkaisu sai tietää vilppitapauksesta Yleltä
Yhdysvaltalainen tiedejulkaisu, joka on alan arvostetuimpia, on niiden tahojen joukossa, joille Aalto-yliopiston piti antaa tiedoksi rehtorin joulukuinen päätös tiedevilpistä.
Siitä huolimatta julkaisu sai tietää tapauksesta, kun Yle kysyi julkaisijalta asiasta helmikuun alussa 2024.
Rehtori Ilkka Niemelä sanoi Ylelle helmikuun lopulla tehdyssä haastattelussa, että päätös annettiin tiedejulkaisulle tiedoksi helmikuun aikana eli vasta sen jälkeen, kun Yle oli ollut julkaisuun yhteydessä. Syynä kahden kuukauden viivästykselle oli rehtorin mukaan se, että päätöksestä haluttiin poistaa tiedot, jotka eivät ole tiedejulkaisulle olennaisia.
Miten päätöksen ilmoittaminen lehdille on voinut kestää kaksi kuukautta, rehtori Ilkka Niemelä?
– Nämä eivät ole ihan sellaisia asioita, joita pystytään päivässä tekemään. Henkilöillä on muitakin töitä, Ilkka Niemelä sanoo.
Uhka oikeusturvalle ja kolaus uskottavuudelle
Tapaus on yhteiskunnallisesti merkittävä ensinnäkin siksi, että se tuo ilmi vakavia puutteita verovaroin toimivan yliopiston käytännöissä.
Toisekseen tutkija on edennyt urallaan tavalla, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman Aalto-yliopiston virhettä. Tutkija sai prosessin aikana lähes puolen miljoonan euron arvoisen tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta, joka saa varansa niin ikään pääosin verovaroista.
Tutkija ei olisi saanut rahoitusta, mikäli Aalto-yliopisto olisi tutkinut tapauksen normaalissa aikataulussa. HTK-loukkaus johtaa Suomen Akatemiassa kolmen vuoden karenssiin, jonka aikana projektirahoitusta ei voi saada.
Tutkija on lisäksi julkaissut merkittävissä kansainvälisissä tiedejulkaisuissa artikkeleita, joissa on käytetty hyväksi vilppi-ilmoituksen jättäneiden mediatutkijoiden työtä tutkijan omissa nimissä.
Tapaus on siis uhka ilmoituksen jättäneiden mediatutkijoiden oikeusturvalle ja kova kolaus Aalto-yliopiston ja koko tiedeyhteisön uskottavuudelle.
Mediataiteilija vie tapauksen poliisin tutkittavaksi
Mitä tästä kaikesta seuraa?
Suomen Akatemiasta kerrotaan Ylelle, että tutkijan saamaa rahoitusta ei peruta. Vilpin ei katsota hyödyttäneen tutkijaa rahoitusprosessissa, eikä tutkijan katsota yrittäneen johtaa Akatemiaa harhaan rahoitushakemuksessa.
Rahoitettu projekti ei Suomen Akatemian näkemyksen mukaan myöskään liity vilppitapauksiin millään tavalla.
Tiedevilppiin Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan syyllistynyt tutkija työskentelee nykyään toisessa korkeakoulussa Suomen Akatemialta saamallaan rahoituksella. Aalto-yliopisto on ilmoittanut tiedevilpistä tutkijan nykyiselle työnantajalle.
Ainakin toinen vilppi-ilmoituksen jättäneistä mediataiteilijoista on aikeissa tehdä tapahtumista rikosilmoituksen. Hän haluaa poliisin tutkivan, täyttyvätkö tapauksessa petoksen tai virkarikoksen tunnusmerkit.
Oikaisu 22.3. klo 9.51: Tutkija sai Suomen Akatemialta puolen miljoonan euron tutkimusrahoituksen, ei apurahaa, kuten jutussa aiemmin luki. Suomen Akatemia ei myönnä apurahaa vaan tutkimusrahoitusta, jolla kustannetaan tutkijan ja tutkimusryhmän palkka- ja tutkimuskuluja hankkeen ajalta.