Savonlinnalainen Vesa Lahtinen ihmetteli maanantaina puhelimeen kilahtanutta ilmoitusta.
Tekstiviestissä ilmoitettiin Lahtiselle, että tällä on Vipu-mobiilissa odottamassa tehtävä: Ruokavirasto halusi selvityksen siitä, onko Lahtisen nurmipellolla maataloustuen ehtojen mukainen kasvipeite. Satelliittihavaintojen mukaan sitä ei nimittäin pellolla näy.
Viljelijän on vastattava selvityspyyntöön kuvalla, josta talven yli pellolla ollut nurmipeite ilmenee. Lahtisen tapauksessa kuvan ottaminen ei tosin juuri nyt luonnistu, sillä Savonlinnan Pihlajaniemessä rehunurmen päällä makaa puolimetrinen lumihanki.
Koska Lahtinen on sitoutunut ekojärjestelmätuen ehdoissa pitämään pellon nurmipeitteisenä 15.4. asti, ei kuvaakaan voi ottaa ennen sitä. Nurmipeite lohkolla kuitenkin on, eikä viljelijä ole tilanteesta järin huolissaan.
– Valokuva tulee sitten otettua huhtikuussa. Ei näitä talvella kannattaisi seuloa, ei tekoälyllä eikä muullakaan älyllä, Lahtinen toteaa.
Selvityspyyntöjä satelliittiseurannan perusteella
Ruokavirasto tiedotti maanantaina, että selvityspyyntöjä on lähtenyt maaliskuussa arviolta 26 000 kappaletta.
Virasto seuraa tukiehtojen täyttymistä tekoälyavusteisella analyysilla, joka arvioi satelliittikuvien perusteella, ovatko viljelijät täyttäneet tukihakemuksensa oikein. Järjestelmä arvioi esimerkiksi sitä, onko tilojen pelloista vähintään kolmasosa ollut 15.3. asti kasvipeitteisiä, esimerkiksi nurmella tai sängellä.
Vaikka kevät on Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa pidemmällä kuin esimerkiksi Etelä-Savossa, lähtivät selvityspyynnöt tiloille samanaikaisesti. Pyynnöt kasvipeitteisyyden todistavista kuvista ovatkin herättäneet huvittuneita reaktioita useissa viljelijöissä, joiden pellot ovat lumen peitossa vielä viikkojen ajan.
Viljelijät ovat myös ihmetelleet, valvooko Ruokavirasto peltojen kasvipeitteisyyttä talviaikaisilla satelliittikuvilla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan selvityspyynnöt on lähetetty syksyisten satelliittikuvien perusteella, kertoo Ruokaviraston asiantuntija Henri Korhonen.
– Satelliittikuvissa voi olla esimerkiksi syksyn sääolojen vuoksi puutteita, jolloin varmaa tietoa kasvipeitteestä ei saada. Silloin viljelijälle on lähtenyt pyyntö kuvata pelto Vipu-mobiililla, Korhonen kertoo.
Suomessa ja muissa EU-maissa on korvattu satelliittianalyysilla perinteistä peltovalvontaa, jossa ely-keskuksen tarkastaja käy kiertämässä peltolohkoja. Uusi järjestelmä on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja kuva-analyysin tarkkuutta säädetään jatkuvasti.
Selvityspyynnöillä on myös tarkoituksensa.
– Syysilmoituksissa voi olla myös virheitä tai puutteita. Viljelijöillä on nyt mahdollisuus korjata ilmoitustaan, jotta se vastaisi todellisuutta, Korhonen kertoo.
”Kyttääminen” kiristää viljelijöiden hermoja
Viljelijöiden keskuudessa närää herättää Ruokaviraston tiedotteessakin ollut suositus valokuvien ottamisesta ennakkoon, sillä ”kuvista voi olla viljelijälle hyötyä.”
Kasvipeitteisyyden lisäksi satelliiteilla valvotaan esimerkiksi kylvöjen ajankohtaa ja sadonkorjuuta. Viljelijät pelkäävätkin, että heidän on tulevaisuudessa dokumentoitava jokainen pellolla suoritettava työvaihe selvityspyyntöjen pelossa.
Ruokaviraston asiantuntija Henri Korhonen toteaa, ettei viraston suositus tarkoita, että kaikki tekeminen olisi dokumentoitava. Jos pellot on sitoutunut pitämään kasvipeitteisinä 15.4. asti, mutta haluaa muokata pellot seuraavana päivänä, kannattaa kuvatodisteita kuitenkin ottaa helpottaakseen mahdolliseen selvityspyyntöön vastaamista.
Savonlinnassa 12 hehtaarin nurmialaa viljelevä Vesa Lahtinen toivoo, ettei peltojen satelliittiseuranta johtaisi ylimääräiseen työkuormaan maajusseille.
– Onhan tämä melkoista kyttäystä. Eivät nämä uudistukset ainakaan maataloustyön mielekkyyttä lisää.
