Itä-Suomen yliopistolla haetaan apua uniapnean tunnistukseen ja diagnosoitiin tekoälystä. Tulevaisuudessa tekoälyteknologia voi tunnistaa uniapnean suoraan älykelloista.
Uniapneasta eli unenaikaisesta ylähengitysteiden ahtaudesta johtuvista hengityskatkoksista on puhuttu Suomessa jo kansantautina. Hengitysliiton mukaan jopa neljäsosa väestöstä sairastaa uniapneaa.
Uniapnean oireita ovat muun muassa väsymys ja unettomuusongelmat.
Tekoäly voi auttaa uniapnean tunnistamisessa ja diagnosoinnissa. Itä-Suomen yliopisto sekä pohjoismaiset yritykset ja yliopistot ovat tutkineet tekoälyn käyttöä uniapnean diagnosoinnissa.
Tavoitteena on ollut ennen kaikkea nopeuttaa lääkärien työtä ja hyödyntää uniapneamittauksissa kerättyä tietoa nykyistä tehokkaammin. Itä-Suomen yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen apulaisprofessori Timo Leppäsen mukaan etenkin ihmisten tekemänä tietojen analysointi vie aikaa.
– Tekoälyllä analysointi pystytään tekemään todella nopeasti tarkkuudesta tinkimättä, Leppänen sanoo.
Hankkeessa on kehitetty algoritmeja, joilla mittaustiedoista voidaan tunnistaa eri univaiheita, hengityskatkoksia, katkosten aiheuttamia seurauksia kehossa sekä esimerkiksi veren happitasoa mittaavaa happisaturaatiota.
Tekoäly analysoi mittaustulokset sekunneissa, kun ihmiseltä siihen voi mennä aikaa jopa tunteja.
– Lääkäreihin verrattuna ollaan samalla tarkkuustasolla, Leppänen kertoo.
Tekoälyn lisäksi tutkimushankkeessa on kehitetty kevyttä elektronipantaa, jota potilas voi käyttää kotonaan. Lasten uniapneaa hankkeessa ei ole tutkittu.
Uniapneasta ei tiedetä riittävästi
Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anu Muraja-Murro Kuopion yliopistollisesta sairaalasta uskoo, että tekoäly voi lisätä mahdollisuuksia lääkärin käytännön työssä. Muraja-Murro ei ollut mukana tutkimushankkeessa, ja hän on Suomen unitutkimusseuran entinen puheenjohtaja.
– Tälläkin hetkellä käytetään automaattianalyysia, joka käy läpi datan. Jos tutkimus on teknisesti hyvälaatuinen, kone osaa aika hyvin arvioida materiaalia, kun sille annetaan tarkat määritelmät, Muraja-Murro toteaa.
Muraja-Murron mielestä tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia mittaustulosten analysointiin. Lääkäriä se ei kuitenkaan hänen mukaansa korvaa vaan se toimii ennakkoanalyysinä, joka nopeuttaa arviointia.
Muraja-Murro näkee ongelmana sen, että ihmiset eivät tiedä uniapneasta riittävästi.
– Uniapnean diagnosointia tehdään varmaan jo pienillä paikkakunnilla ja terveyspisteissä, kunhan vaan ihmiset osaavat hakeutua sinne.
Käyttöön saamisessa menee vielä aikaa
Toistaiseksi tekoäly ja mittauspanta ovat vasta tutkimuskäytössä. Niiden saaminen sairaaloiden käyttöön vaatii lääkintälaitehyväksynnän.
It-palveluita ja konsultointia tarjoavan CGI-yrityksen tekoälykonsulttoinnin johtaja Jari Turkia arvioi, että siihen ei mene monta vuotta. CGI on yksi hankkeessa mukana olleista yrityksistä.
Leppänen ja Turkia uskovat, että tulevaisuudessa tekoäly voisi tunnistaa uniapnean älykellojen avulla. Joitakin tällaisia sovelluksia älykelloissa ja -sormuksissa jo onkin.
– Nyt ne ovat vähän kuluttajien hupilaitteita, mutta unilaboratoriassa päästään vertaamaan kuluttajalaitteiden ja kevyempien laitteiden tuloksia sairaalatasoiseen mittaukseen, Turkia sanoo.
Kaikkia ongelmia uniapnean tunnistuksessa ja hoidossa tekoäly ei korjaa. Leppäsen mukaan uniapnean tunnistamisen tehostuminen voi tuoda uuden ongelman eli miten kaikki sairaudesta kärsivät voidaan hoitaa. Tekoäly voi kuitenkin tarjota apua nykytilanteeseen.
– Tämä on yksi askel parempaan suuntaan.