Kiinalainen Temu ohitti jo verkkokauppa Zalandon suomalaisten suosiossa

Elintarvikkeet, kosmetiikka ja lemmikkitarvikkeet houkuttelivat suomalaisia kuluttajia verkkokauppaostoksille viime vuonna.

Temun aplikaatio puhelimen näytöllä.
Kiinalainen verkkokauppajätti Temu houkuttelee ostajia nopeilla toimituksilla ja alennuksilla. Kuva: Isabella Biorac Haaja / Yle
Emmi Siljamäki

Kiinalaiset verkkokauppajätit niittävät suosiota suomalaisissa kuluttajissa, selviää kaupan liiton tuoreesta selvityksestä. Kotimaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten määrä on vähentynyt samalla kun kiinalainen verkkokauppajätti Temu nousi helmikuussa vierailumäärillään Suomen suosituimmaksi ulkomaiseksi markkinapaikaksi jättäen aikaisemmin ykkössijaa pitäneen Zalandon taakseen.

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan kiinalaiset verkkokaupat ovat onnistuneet houkuttelemaan suomalaisia kuluttajia ostoksille halvoilla hinnoilla, ilmaisilla toimituksilla ja tehokkaalla some-markkinoinnilla.

– Inflaation seurauksena kuluttajat ovat epävarmoja. Sen seurauksena halvat hinnat sekä jopa ilmaiset kuljetuskustannukset ovat hintavetoiselle kuluttajalle vetovoimainen yhtälö.

Kotimaisen erikoiskaupan pitäisi Kurjenojan mukaan saada tukea digitalisaatioon ja esimerkiksi tekoälyn käyttöönottoon pärjätäkseen kilpailussa suurten kansainvälisten verkkokauppojen kanssa.

Verkkokaupassa tietä raivaavilla pikamuotijäteillä Temulla ja Sheinillä on tekoälyyn pohjautuvat algoritmit, joiden avulla niillä on käytössään muun muassa automaattinen ja reaaliaikainen tilausjärjestelmä.

– Se on tietysti äärimmäisen tehokasta. Siellä ei tarvitse olla ihmisen välikäsi seuraamassa, että lähteeköhän tämä pusero lentoon vai ei.

Jaana Kurjenoja, ekonomisti kaupan liitto.
Pitäisi tehdä yhteneväinen sääntely, joka laittaisi EU:n ulkopuolisia markkinapaikkoja sekä myyjiä samalle viivalle eurooppalaisten myyjien kanssa, Kurjenoja pohtii. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Lemmikkieläintarvikkeet kukoistavat verkkokaupassa

Kaupan liiton selvityksen mukaan suomalaiset kuluttajat tekivät viime vuonna digiostoksia koti- ja ulkomailta yhteensä vajaalla 5,3 miljardilla eurolla. Vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostokset pienenivät noin 3,6 prosenttia edellisvuodesta.

Kurjenoja uskoo koronapandemian jälkeisen ajan vaikuttaneen kotimaisten verkko-ostosten hiipumiseen.

– Siellä on vielä nähtävissä pandemian jälkeisiä vaikutuksia, että esimerkiksi muotikaupassa on haluttu suosia kivijalkaliikkeitä verkkokaupan sijaan.

Huonosti digikaupassa viime vuonna pärjäsivät rakentamisen ja remontoinnin tuotteet, kirjat ja kodin elektroniikka. Sen sijaan muun muassa elintarvikkeita, kosmetiikkaa ja lemmikkitarvikkeita ostettiin aiempaa enemmän.

Kuluvalle vuodelle Kurjenoja arvioi digiostamisen kasvavan noin viisi prosenttia. Alkuvuoden kehityksen perusteella kasvua ennakoidaan ohjautuvan varsinkin ulkomaiseen verkkokauppaan.

Myös käytettyjä tuotteita ostetaan verkosta pikamuodin tavoin

Viimeisen vuoden aikana jo yli puolet suomalaisista 18 vuotta täyttäneistä digikuluttajista on ostanut käytettyjä tuotteita. Kaikista eniten verkkokaupoista ostetaan second hand -vaatteita, mutta myös muun muassa kirjat, laukut ja kodintekniikka tekivät hyvin kauppansa.

Uusien vaatteiden ostamisen ohella myös second hand -tuotteiden ostamisen tärkeimmiksi kriteereiksi kuluttajilla nousivat Kaupan liiton selvityksessä vaatteen materiaali, tyyli ja halpa hinta.

Kurjenoja murtaakin myytin siitä, että kaikki käytettyjen tuotteiden ostajat suosisivat muita kuluttajia vastuullisempaa ostokäyttäytymistä.

– Myös käytettyjen vaatteiden ostajat voivat olla spontaaneja ja tarjoushakuisia kuluttajia.

Kaupan liiton selvityksestä selviää, että jo viidesosa suomalaisista second hand -vaatteiden ostajista ostaa muita kuluttajia useammin vaatteita, jotka eivät päädy käyttöön.

Verkko-ostamista siirtynyt Kiinaan

Suosittelemme