Kotitalouksien biojäte eksyy liian usein väärään paikkaan Pohjanmaalla – jätehuoltopäällikkö: ”Tilastot hyvin traagisia”

Stormossenin alueen kotitaloudet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lajitelleet biojätteensä puolen vuoden ajan. Analyysi kertoo, että parannettavaa on rutkasti.

Ruoanlaitossa syntynyttä kasvijätettä metallisessa kulhossa.
Biojäteastioita käyttävien kotitalouksien biojätteestä neljäsosa päätyy poltettavaan jätteeseen. Kompostoijilla osuus on peräti yli 40 prosenttia. Kuva: Joel Peltonen / Yle
Merja Siirilä

Kun biojätteen lajittelu tuli useimmille kotitalouksille pakolliseksi, biokaasulaitoksen saaman jätteen odotettiin kasvavan.

Niin ei kuitenkaan käynyt.

Vaasan pientalouksien keskuudessa tehdyn analyysin mukaan biojätteestä aivan liian suuri osa päätyy edelleen poltettavan jätteen sekaan.

Kompostin käytöstä ilmoittaneiden omakotitalojen polttokelpoisessa jätteessä on 41,5 prosenttia biojätettä. Biojäteastioita käyttävillä biojätteen osuus palavasta jätteestä on 24 prosenttia.

Haastavaa aloittelijoille

Stormossenin alueella on nyt arviolta 9 000 rekisteröityä lämpökompostoria. Ennen kuin biojätteen lajittelu tuli pakolliseksi, niitä oli alueella 2 500 kompostoria. Suuri kiinnostus yllätti aikanaan Vaasan seudun jätelautakunnan.

Kylmä talvi teki kuitenkin olosuhteista aloittelijoille haastavat, ja osa onkin kysellyt neuvoa kompostin jäädyttyä.

– Se on täysin ymmärrettävää, koska talvi on ollut erittäin kylmä. Nyrkkisääntönä on, että jos kompostia ruokitaan säännöllisesti, sen ei pitäisi jäätyä. Mutta on ollut kylmä, joten luulen, että suuri osa komposteista on jäätynyt. Se ei ole maailmanloppu: ne sulavat ennemmin tai myöhemmin, sanoo jätehuoltopäällikkö Camilla Enell-Öst Yle Österbottenin haastattelussa.

Jäätyneiden kompostorien ongelmana on, että ne tulevat ajan myötä liian täyteen. Osa kotitalouksista on ilmoittanut haluavansa lajitella biojätteensä talvisin erillisiin astioihin ja käyttää kompostia vain kesäkuukausina.

Enell-Östin mukaan se on hyvä ratkaisu, jos komposti ei toimi.

Kvinna med neutralt leende står i en korridor.
– Meidän on pohdittava, voimmeko tulevaisuudessa käyttää kompostointia vaihtoehtona, jos tilanne jatkuu tällaisena, Camilla Enell-Öst sanoo. Kuva: Anne Teir-Siltanen

”Katastrofaaliset luvut”

Enell-Öst toivoo, että jätteiden päätymistä väärään osoitteeseen selittää juuri talven kylmyys ja biokeräyksen uutuus.

– Toivomme tämän menevän parempaan suuntaan. Ihmisten on pystyttävä kompostoimaan biojätteensä paremmin. Jos kompostoi, biojäte pitäisi todella laittaa kompostiin, Enell-Öst sanoo.

Hän ei halua tehdä liian rajuja johtopäätöksiä helmikuun lopun analyysistä, mutta toteaa, että jatkossa tilannetta on tarkasteltava uudelleen, jos luvut eivät parane.

Enell-Öst sanoo, että olisi sääli olla sallimatta kompostointia, koska monet ihmiset todella haluavat kompostoida.

– Tilastot ovat hyvin traagisia. Mutta kyseessä oli ensimmäinen poiminta-analyysi talvikaudella, joten toivomme, että seuraava näyttää parempia tuloksia.

Kompostitarkastaja koputtaa oveen

Huhtikuun alussa alueella aloittaa kompostitarkastaja, joka toimii kaikissa kunnissa. Tarkastuksia on tehty aiemminkin, mutta tarkastajan palkkaaminen on reaktio kompostien määrän kasvuun.

Tarkastaja neuvoo, mutta myös tarkastaa, että komposti todella on olemassa ja soveltuu tarkoitukseensa.

– On oltava näkyvissä, että kompostori on todella käytössä.

Tarkastuksesta kerrotaan pari viikkoa etukäteen kirjeellä.

Spade lutar mot grönt kompostkärl
Kompostitarkastajalle ei riitä, että pihalla on kompostikasa. Kuva: Kim Blfield / Yle

Stormossen toivoo, että suunta kääntyy

Stormossen suunnittelee parhaillaan kolmatta biokaasureaktoria. Biokaasun kysyntä kasvaa, ja samalla kasvaa kiinnostus kotitalouksien oikeaan lajitteluun.

Biojätteen osuus on toistaiseksi kasvanut vain marginaalisesti, eikä biokaasun tuotannon kasvuun ole vielä edellytyksiä.

Ympäristöpäällikkö Johanna Penttinen-Källroos toivoo, että viimeistään vuoden kuluttua lajittelussa olisi nähtävissä parannusta.

Toistaiseksi Stormossen joutuukin myös ostamaan biokaasua, sillä oma tuotanto ei riitä.

Artikkeli on osittainen käännös Yle Österbottenin toimittaja Anne Teir-Siltasen artikkelista: Bioavfallet hittar inte rätt – avfallshanteringschefen: ”Tragisk statistik”

Suosittelemme