Viljelijät ovat marssivat perjantaina traktoreineen torille Kuopiossa ja Ylivieskassa.
Maataloustuottajien etujärjestö MTK kertoo, että tämän kevään ”ruokamarsseilla” halutaan kiinnittää huomiota ruokaketjun tulonjakoon.
Päivän mielenilmauksen jälkeen Kuopion torille saapuneen joukon yhteishenki oli nosteessa. Pohjois-Savon MTK:n puheenjohtaja Perttu Sirviö ei kuitenkaan usko, että mielenilmauksen vaikutuksia nähdään heti.
– Minä ajattelen tämän sarjana tapahtumia pitkin kevättä. Kun painetta nostetaan, jossakin vaiheessa se alkaa myös näkymään.
MTK:n mukaan samaan aikaan, kun maatilat ja ruokateollisuus painivat kannattavuuskriisissä, ketjun loppupäässä kaupat ovat tahkonneet ennätystuloksia.
Saman ajatuksen jakaa myös maatalousyrittäjä Jari Kajan Kuopion Karttulasta.
– Moni ei ymmärrä ruokakaupassa käydessään, että maatalousyrittäjä on tulonjaossa häntäpäässä. Meille tulee vain pieni osa ruuan hinnasta. Iso osa valuu kaupan sekä teollisuuden taskuihin, Kajan toteaa.
– Alkutuottajan neuvotteluasema ruokaketjussa on heikko, toteaa myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Päivittäistavarakaupalla on määräävä asema ja mahdollisuus viedä omat kulunsa tuotteiden hintoihin. Viljelijät sen sijaan eivät pysty määrittelemään hintoja tuottamalleen raaka-aineelle.
Niemen mukaan valtaepätasapaino ruokaketjussa on tiedostettu jo pitkään, mutta siihen on ollut vaikea löytää ratkaisuja.
Viljelijät vaativatkin tempauksillaan myös sitä, että hallitusohjelman kirjaukset kilpailu- ja elintarvikelakien uudistamisesta pannaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti.
Kuopion torille kerääntyi perjantaina noin 60 traktoria ja Ylivieskan Rysky-päiville yli 40 traktoria. Lisäksi tuottajia on saapunut ruokamarssille bussikyydein.
Marssi alkoi aamuneljältä
Keski-Suomesta mukana oli kourallinen viljelijöitä, jotka lähtivät liikkeelle neljältä aamuyöllä.
Korpilahtelainen viljelijä Jarkko Nurminen korostaa, että kuluttajahintoja ei tulisi enää nostaa, vaan rahavirrat pitäisi jakautua tasaisemmin.
– Me alkutuotannossa tehdään se raaka työ, että leipä on ruokakaupan tiskissä. Meillekin pitäisi jäädä tuotantokustannuksia ja pientä palkkaa.
Nurmisen mukaan perjantain mielenilmauksissa ei ollut tarkoitus ärhennellä, eikä suunnitelmissa ole esimerkiksi Keski-Euroopan mellakoissa nähtyjä rengastulipaloja.
– Näytämme, että me osaamme olla kiltisti, mutta varoitamme, että tämä ei välttämättä jää tähän.
Katso videolta, millaisissa tunnelmissa muuramelainen maatalousyrittäjä Kalle Tammivuori oli aamuvarhaisella:
Etelä-Savosta viisi viljelijää lähti viideltä aamulla traktoreilla kohti Kuopiota, kolme Juvalta, yksi Mikkelistä ja yksi Ristiinasta.
Tempauksen tarkoituksena on viedä viesti siitä, että maatalouspolitiikka ei toimi ja että viljelijät eivät hyödy kauppojen ennätystuloksista, Juvan MTK:n puheenjohtaja Leevi Väänänen kertoo.
– Talkoillahan tätä työtä tällä hetkellä tehdään.
Ylivieskassa yli 40 traktoria
Ylivieskan ruokamarssi lähti liikkeelle hieman ennen yhdeksää paikallisen ABC:n ja Ylivieskan rehutehtaan pihoilta.
– Ruokakaupat ja suuret ketjut tekevät joka vuosi ennätystuloksia toisen perään ja me olemme veitsenterällä, että saadaan tila kannattamaan ja pyörimään, kertoo maanviljelijä Jaakko Tornberg Oulaisista.
MTK Pohjois-Suomen johtokunnan puheenjohtaja Sami Nivala nostaa esimerkiksi Reilun kaupan banaanin, kun pohditaan, miten asioita pitäisi muuttaa, jotta tuotanto olisi kannattavaa.
”Arvonlisäveron nostaminen olisi virhe”
Kesälahdelta aamuhämärissä kohti Kuopiota lähteneessä bussissa matkustanut Kari Pennanen kertoo maatilojen tilanteen olleen huono jo pitkään.
– Tulevaisuus näyttää todella huolestuttavalta tiloilla, joissa tuotantosuunta on maito, liha tai viljelys.
Pennanen sanoo maatalouden kehityksen suurimpana esteenä olevan rahoituksen saaminen tilojen kehittämiseen. Pankkien arviot tilojen vakavaraisuudesta estävät kehittämisen.
Pennanen on myös huolissaan mahdollisesta ruuan arvonlisäveron nostamisesta nykyisestä 14 prosentista.
– Arvonlisäveron nostaminen olisi virhe. Suomessa ruuan alv on 14 prosenttia kun EU:ssa se on keskimäärin 7 prosenttia. Arvonlisäveroa olisi parempi laskea, että kuluttajilla olisi enemmän varaa ostaa kotimaista ja lähituotettua ruokaa, Pennanen sanoo.
