BRYSSEL EU-johtajat pääsivät sopuun Venäjän jäädytettyjen varojen korkotuottojen käyttämisestä Ukrainan aseistamiseen. Päätökseen vaadittiin kaikkien jäsenmaiden hyväksyminen. Etukäteen hankkeen epäiltiin kaatuvan Unkariin, joka vastusti rahojen käyttämistä puolustusmenoihin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Unkari suhtautui asiaan lopulta rakentavasti.
– Unkari ei asettunut tänään esteeksi päätöksenteolle, Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa myöhään illalla.
Myös puolueettomat maat Itävalta, Irlanti ja Malta pitivät hankalana varojen käyttämistä sotilasmenoihin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi, että näiden maiden ”erityiset herkkyydet” on huomioitu.
Korkotuottoja kertyy Venäjän varoista noin kolme miljardia euroa vuodessa.
Varoja on jäädytettynä noin 200 miljardia euroa. Tähän summaan ei nyt kosketa, mutta Viron pääministeri Kaja Kallas piti kokouksen alla mahdollisena myös pääoman ottamista käyttöön myöhemmin.
Orpon mukaan komissio selvittää pääoman ottamista käyttöön, mutta ratkaisu vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä.
– En pistä pahakseni, jos löytyy kansainvälisen oikeuden täyttävä tapa, jolla näitä itse varoja voidaan myös hyödyntää.
Hänen mielestään Venäjä pitää saada vastuuseen sotarikoksista ja tuhoista, joita se on aiheuttanut.
Kokouksessa vallitsi Orpon mukaan yhteinen ymmärrys siitä, kuinka kriittinen rintamatilanne on ja kuinka kipeästi Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia.
Suomi ei innostu yhteisvelasta
Huippukokous keskusteli myös EU:n puolustusteollisuuden vahvistamisesta.
– Venäjän uhka on se todellinen syy, miksi Euroopan pitää pystyä nostamaan omaa puolustuskykyä eli teollista kapasiteettia. Siihen pitää vastata jäsenmaiden toimin, mutta tarvitaan myös eurooppalaisia yhteisiä toimia.
Puolustuskyvyn kasvattaminen vaatii tuntuvasti rahaa. Viro ja Ranska esittävät ratkaisuksi eurobondeja eli yhteistä velanottoa.
– Suomi suhtautuu kielteisesti ja hyvin kriittisesti yhteisvelkaan. Samaan aikaan meidän pitää pystyä löytämään ratkaisuja siihen, miten puolustusteollinen kapasiteetti ja investoinnit saadaan kasvuun.
Saksa, Hollanti ja Ruotsi vastustavat jäsenmaiden yhteisvelkaa. EU otti yhteistä velkaa korona-aikaan sovittuun elpymispakettiin ja tuolloin korostettiin velan olevan kertaluonteinen.
Suomen mukaan ennen velanottoa pitää etsiä muuta rahoitusta. Suomi ajaa Euroopan investointipankin sääntöjen muuttamista niin, että laitos voisi rahoittaa puolustusteollisuutta. Kaikkiaan aloitteen allekirjoitti 14 jäsenmaata, mutta Orpon mukaan suosio lisääntyi kokouksessa. Pankin toiminnan muuttaminen ei vaadi yksimielisyyttä.
Myös Suomen aloite kriisinhallintaa korostavasta varautumisunionista sai huippukokoukselta tukea ja hanke etenee.
FT: Aseita yhteisestä budjetista
Sanomalehti Financial Times (FT) kertoi, että EU:ssa on kaavailuja muuttaa perussopimuksia niin, että jatkossa voitaisiin ostaa aseita yhteisestä budjetista.
Orpo ymmärtää ajatuksen, koska sääntöjä on tehty toisenlaisena aikana.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa toisella puolella ei ole mitään sääntöjä ja on siirrytty sotatalouteen. Meidän on pakko tarkastella näitä itsellemme tekemiä sääntöjä, jotka estävät sen, että voisimme suunnata varoja riittävän tehokkaasti juuri siihen mihin tarvitaan, eli Ukrainan auttamiseen ja demokratian ja vapauden puolustamiseen.
Perussopimuksen muuttamista ei kuitenkaan pidetä nyt todennäköisenä.
EU vaatii vihdoin Israeliin tulitaukoa
Jäsenmaat pääsivät sopimukseen tulitauon vaatimisesta Lähi-itään.
– Olen itse pitänyt kiusallisena sitä, että EU ei ole pystynyt antamaan yhteistä näkemystä aikaisemmin. Suomi on toiminut aktiivisesti Lähi-idän Gazan kriisin ratkomisessa. Se, että meillä on nyt vihdoinkin yhteinen kanta, on välttämätöntä, Orpo sanoi.
EU vaatii tulitauon lisäksi humanitaarisen avun perille saattamista maanteitse ja mereltä. Lisäksi unioni vetoaa Israeliin, jotta se ei tekisi maahyökkäystä Rafahiin.
Kokous tuomitsi Hamasin terroristisen hyökkäyksen, josta kriisi alkoi. Samalla jäsenmaat vaativat äärijärjestön ottamien panttivankien vapauttamista.
Kaikkia osapuolia vaaditaan kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta. EU:n tavoitteena pitkällä tähtäimellä on kahden valtion malli.