Lappilaisessa kylässä asuva Mikko Törmälä kertoo kamppailleensa yli vuosikymmenen ajan tuhoja aiheuttavien porojen kanssa.
Porot ovat syöneet istutukset ja viinimarjapensaat. Kemijärven Räisälässä sijaitsevalla tontilla on ajoittain pyörinyt jopa 40 poroa yhtä aikaa.
– Enimmillään on kerätty kolmatta jätesäkillistä jätöstä, Törmälä sanoo.
Lisäksi melu on vienyt Törmälän yöunet. Koirat ovat haukkuneet pihalle tulleita poroja, ja porot ovat kopistelleet taloa kaivellessaan kukkapenkkejä.
Törmälän pihapiirissä porot ovat ennen kaikkea vaikeuttaneet arkea, mutta poronhoitoalueella ne aiheuttavat myös merkittäviä taloudellisia vahinkoja.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) mukaan enimmillään vahinkoja nurmiviljelyksille on kertynyt kymmeniä tuhansia euroja porojen jäljiltä.
Porojen kesyyntyminen voi lisätä riitojen määrää
Pororiitojen mittakaavaa on pienentänyt se, että Pohjois-Suomessa maatalous on vähentynyt 2000-luvulla. Riitojen määrä voi kuitenkin kasvaa poronhoidon muutoksen ja muun maankäytön takia.
Poronhoidon tila vähentyy, kun matkailu kasvaa, metsien hyödyntämiseen kohdistuu lisää taloudellisia paineita, ja pohjoiseen kaavaillaan lisää kaivoksia ja tuulivoimaloita.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpulan mukaan talousmetsien muutos ja maankäytön lisääntyminen yhdessä porojen laiduntamisen vaikutusten kanssa ovat johtaneet luontaisten talvilaidunten heikentymiseen.
Porot eivät pysy tarpeeksi hyvässä lihassa talvilaidunten antimilla, joten poronhoitajat ovat joutuneet turvautumaan talviruokintaan. Sitä tehdään poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa tarharuokintana, ja se on kesyttänyt poroa.
– Maankäytön lisääntyminen yhdistettynä porojen kesyyntymiseen aiheuttaa yhä useammin konflikteja, joissa porot aiheuttavat vahinkoja tai ovat jollain tavalla riesana, Kumpula kertoo.
Poronhoitoalueen pohjoisosassa mahdollinen talviruokinta hoidetaan yhä maastossa, mutta sielläkin on alkanut tulla painetta ruokinnan lisäämiselle.
Muuttuvan ilmaston takia kovia lumi- ja jääkerroksia on kehittynyt viime vuosina jo alkutalvesta laitumille, jolloin porot eivät ole pystyneet kaivamaan ravintoa maasta.
– Viimeisen viiden vuoden aikana on sattunut kolme vaikeaa talvea joko koko poronhoitoalueelle tai osaan poronhoitoaluetta, Kumpula sanoo.
MTK: Jos lakia noudatettaisiin, ei olisi ongelmia
Porojen haitoista kärsivälle Mikko Törmälälle on tarjottu aitaa tontin ympärille, mutta hän ei pidä sitä toimivana ratkaisuna. Toisaalta kyse on periaatteesta. Törmälä kertoo, että hän ei halua asua poroaidassa.
– Porot pitäisi aidata, ei meitä, Törmälä sanoo.
Ylipäätään porovahingoissa on kysymys kahden ikivanhan oikeuden, porojen laidunnusoikeuden ja maanomistusoikeuden ristiriidasta.
Poroilla on maanomistuksesta riippumaton oikeus oleskella ja ottaa ravintonsa luonnosta, mutta ne eivät saa aiheuttaa vahinkoa maa- ja metsätaloudelle eivätkä pihoille.
– Jos poronhoitolakia noudatettaisiin, ei olisi mitään ongelmaa, MTK Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen sanoo.
Porovahinkojen estäminen kokonaan on käytännössä mahdotonta, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Rauno Kuha.
Pellot ovat laajoja, aidat rikkoutuvat ja aitauskustannusten pitää olla kohtuullisia. Porojen määrä vaihtelee vuodenajasta riippuen, mutta niitä on koko poronhoitoalueella yli 200 000.
– Ei ole mahdollista päästä tilanteeseen, että poroja ei pääsisi viljelijöiden pelloille tavalla tai toisella, vaikka sitä pyrkisi kuinka ehkäisemään, Kuha sanoo.
Porovahinkojen ”kuluttajariitalautakunta” yrittää auttaa
Räisälän kylässä pororiita on rauhoittunut. Mikko Törmälän mukaan tänä talvena ei ole ollut ongelmia, sillä toisen kylän poronhoitaja on sovitellut asiaa.
Todellinen testi koittaa kesällä ja syksyllä, jolloin kaikki porot liikkuvat jälleen vapaana.
Porojen aiheuttamista vahingoista vastaa paliskunta, joka on poronhoitoalueen paikallisorganisaatio. Räisälän kylä kuuluu Sallan paliskuntaan, jota edustaa poroisäntä Pasi Oinas.
– Kaikkiin meille tulleisiin ilmoituksiin reagoidaan, Oinas vakuuttaa.
Sallan paliskunnassa kiistoja on vähän verrattuna Lapin eteläosiin ja Kuusamoon, joissa on enemmän asutusta ja viljelyksiä. Pororiidoissa ei aina päästä paikallisesti yhteisymmärrykseen, ja siksi niitä ratkomaan perustettiin vuonna 2021 asiantuntijoista koostuva porovahinkolautakunta.
– Ikään kuin porovahinkojen kuluttajariitalautakunta, puheenjohtaja Ahti Kontturi kuvailee.
Epäluottamuksen ilmapiiriä lautakunta ei ole pystynyt täysin hälventämään, selviää maa- ja metsätalousministeriön tuoreesta raportista.
Silti sekä viljelijät että poronhoitajat pitävät uutta lautakuntaa parempana kuin aiempaa järjestelmää, jossa riidat selvitettiin kunnissa maallikoiden kesken.
Jutun otsikkoa muokattu 26.3. klo 9.47.