Savonlinnan taloutta varjostavat tummat pilvet – vielä viime vuosi oli tukevasti plussalla

Savonlinnan viime vuoden tilinpäätös on 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja taseeseen on kertynyt 41 miljoonaa euroa.

Olavinlinnan talvimaisemassa.
Olavilinna talvimaisemassa. Kuvituskuva. Kuva: Petri Kivimäki / Yle
Maria Bonnor

Savonlinnan talous on vielä toistaiseksi hyvällä tolalla. Viime vuoden tulos on 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja taseeseen on kertynyt rahaa 41 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulosta selittää kaupungin talouden sopeuttaminen ja verotulojen kasvu. Mikkelin tavoin Savonlinnakin sai merkittävästi ”verohäntiä”, jotka perustuvat aikaisempina vuosina maksettuihin verotuloihin.

Savonlinna oli viime vuonna muuttovoittoinen kunta jo neljättä vuotta peräkkäin. Työllisyys koheni jonkin verran, vaikka Savonlinnassa työttömien määrä oli viime vuoden lopussa Etelä-Savon korkein: 13,6 prosenttia.

Kaupungin talous on miinuksella lähivuodet

Savonlinnan talous on kääntymässä pahasti alijäämäiseksi jo tänä vuonna. Tämä johtuu siitä, että kaupungin saamia valtionosuuksia leikattiin tuntuvasti hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä.

Leikkauksia pahentaa, että sotekuntayhtymä Sosteri epäonnistui omassa talouden sopeuttamistavoitteessaan. Sen vuoksi Savonlinna saa tänä vuonna noin 60 prosenttia vähemmän valtionosuuksia kuin viime vuonna.

Tälle vuodelle vahvistettu talousarvio on 6,8 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt valmistella talouden sopeuttamisohjelman vuosille 2025–2028. Myös näiden vuosien tulokset näyttävät alijäämäisiltä, joten taseesee kertynyt ylijäämä tulee pienenemään nopeasti.

Tilinpäätökseen alussa olevassa katsauksessaan kaupunginjohtaja Janne Laine kirjoittaa, että kaupungin taloutta on tehostettu jo tähän mennessä 27 miljoonalla eurolla.

Vuodesta 2013 lähtien työntekijöiden määrää on vähennetty 300:lla ja toimitilojen pinta-alaa on vähennetty 50 000 neliömetriä.

Tarkkana investointien kanssa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Savonlinna on maksanut pois konsernivelkoja 50 miljoonaa euroa.

Nykyisellä investointiohjelmalla kaupungin velkamäärä tulee jälleen kasvamaan ja luo merkittävän korkoriskin, kaupunginjohtaja kirjoittaa.

– Sellaiset investoinnit, jotka vahvistavat kaupungin taloutta ja rahoittavat itsensä maksu-, vuokra- tai muilla tuloilla, eivät ole ongelma.

Tulevaisuudessa on tavoitteena jatkaa muun muassa ARA-rahoitteisia kerrostaloinvestointeja Kirkkolahden alueelle.

Suosittelemme