Porojen aiheuttamat vahingot kiristävät yhä hermoja, vaikka uutta, riitoja sovittelevaa lautakuntamallia pidetään parannuksena entiseen verrattuna.
Tämä selviää maa- ja metsätalousministeriön tuoreesta raportista.
Kesällä 2021 aloittanut poronhoitoalueen laajuinen porovahinkolautakunta antaa perusteltuja päätöksiä, jotka eivät kuitenkaan ole laillisesti sitovia.
– Se on ikään kuin porovahinkojen kuluttajariitalautakunta, puheenjohtaja Ahti Kontturi kuvailee.
Lautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja porojen aiheuttamista vahingoista ja sovitella riitoja.
Tarvittaessa lautakunta tekee katselmuksia pelloille ja pihoille. Maa- ja metsätalousministeriön raportin mukaan sen ongelmana on, että tieto uudesta porovahinkolautakunnasta ei ole tavoittanut ihmisiä.
Oikeustieteen, poronhoidon ja maatalouden asiantuntijoista koostuvan lautakunnan ratkottavaksi on tullut vain vajaa kymmenen asiaa per vuosi. Eniten tapauksia lautakunnalle tulee poronhoitoalueen keski- ja eteläosista. Lisäksi Itä-Lapista tulee enemmän tapauksia kuin Länsi-Lapista.
Paliskunnissa tyytyväisyyttä, MTK:ssa ei
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila pitää porovahinkolautakuntaa parempana kuin aiempia kuntakohtaisia lautakuntia, joiden taso vaihteli rajusti.
– Mitä olen katsonut niitä julkaistuja ratkaisuja, niin ne ovat olleet hyvin perusteltuja, Ollila kommentoi uutta mallia.
Lyhyen soittokierroksen perusteella paliskunnissa ollaan samaa mieltä.
– Aiempi toimi niin, että koetimme täällä keskenämme ratkaista asioita, vaikka kenelläkään ei ollut asiantuntemusta, mitä on tapahtunut, Sallan paliskunnan poroisäntä Pasi Oinas tiivistää.
Myös paikalliset henkilösuhteet vaikeuttivat aiempien lautakuntien toimintaa, ja vääriksi koetut ratkaisut jopa syvensivät paikallisia riitoja ratkaisun sijaan.
– Ennen kaikkea on hyvä, että ulkopuolelta tulee porukka, joilla ei ole minkäänlaisia kytköksiä, Pasi Oinas kertoo uudesta mallista.
Viljelijät epäluuloisia
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa MTK:ssa uuteen porovahinkolautakuntaan ei olla tyytyväisiä. MTK:n mukaan viljelijät eivät pidä uutta lautakuntaa puolueettomana, mutta MTK:sta ei osata kertoa perusteluja tälle.
Viljelijöitä hiertää korvausten laskentatapa, sekä se, että katselmuksen järjestäminen paikan päällä kestää keskimäärin pari viikkoa. Kasvukauden aikana porojen tekemät vahingot peittyvät nopeasti.
Lisäksi kritiikkiä herättää, että lautakunta ei ole ilmainen, vaan lausunnon pyyntö maksaa 250 euroa. Porovahinkolautakunnan puheenjohtaja Ahti Kontturin mukaan yhtään tapausta ei ole lautakunnan käsittelyn jälkeen riitautettu.
MTK:n mukaan tämä johtuu siitä, että oikeudenkäyntien aiheuttamat kustannukset pelottavat viljelijöitä.
Kritiikistä huolimatta edes MTK:ssa ei haluta edelliseen järjestelmään, vaan porovahinkolautakuntaa toivotaan kehitettävän.
– Yhteiselon täytyy järjestyä tavalla tai toisella, kaikkia elinkeinoja tarvitaan, MTK Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen toteaa.