Vähän aikaa sitten puhututti shrinkflaatio eli tuotepakkausten pienentyminen. Nyt esiin on noussut ilmiö nimeltä cheapflaatio.
Cheapflaatio-termi tulee englanninkielen sanasta ”cheap” eli halpa ja inflaatiosta, joka tarkoittaa hintojen nousua.
Cheapflaatio tarkoittaa, että elintarviketuotteen reseptiä muutetaan niin, että jokin ainesosista vaihdetaan halvempaan ja usein huonolaatuisempaan vaihtoehtoon. Samaan aikaan tuotteen hinta kuitenkin nousee.
Kuluttaja siis menettää kahdesta päästä, sekä hinnasta että laadusta.
Ranskalaisjärjestö bongasi ilmiön
Euroopassa cheapflaation on bongannut kansainvälinen Foodwatch-järjestö, joka suojelee kuluttajien oikeuksia elintarvikkeiden laadussa.
Foodwatchin mukaan ilmiö ei ole uusi, mutta yleinen hintojen nousu on voinut kannustaa valmistajia heikentämään tuotteiden laatua.
Ranskan Foodwatchin kampanjapäällikön Audrey Moricen mukaan ilmiöstä puhuttiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa.
– Lähdimme selvittämään asiaa, sillä useasta tiedotusvälineestä haluttiin tietää, esiintyykö cheapflaatiota myös Ranskassa.
Järjestö teki todellista salapoliisityötä etsiessään merkkejä cheapflaatiosta.
Morice kollegoineen kävi läpi avoimen datan sivustoa, jonne sekä kuluttajat että valmistajat voivat ilmoittaa reseptien ja tuoteselosteiden muutoksista.
– Etsimme tuotteita, joiden kohdalla muutoksista oli viime vuosina raportoitu ja pyysimme valmistajilta vahvistuksen reseptimuutoksista. Sen jälkeen tarkistimme tuotteiden hintojen muutokset kauppaketjujen katalogeista.
Järjestön haaviin jäi kuusi tuotetta
Foodwatch löysi cheapflaation merkkejä kuudesta tuotteesta.
Niistä osa on suomalaisillekin tuttuja elintarvikkeita, kuten After Eight -suklaamakeiset, Milkan suklaakeksit sekä Maille-merkin sinappimajoneesi. Järjestön hintavertailut perustuvat ranskalaisten kauppaketjujen hintoihin.
Foodwatchin Audrey Moricen mukaan kaikki valmistajat myönsivät muutokset tuotteiden resepteissä.
Minkälaisia muutoksia tuotteissa havaittiin?
Nestlen After Eight -suklaassa palmuöljyn määrää oli ajan mittaan lisätty. Tämän vuoden tammikuussa mitattaessa tuotteen hinta on noussut parissa vuodessa 7,4 prosenttia.
Palmuöljy on ruokateollisuudessa paljon käytetty ainesosa, mutta sitä pidetään sekä terveydelle että ympäristölle haitallisempana kuin monia muita ruokaöljyjä. Foodwatch tulkitsee sen siis tuotteen laadun heikkenemiseksi.
Milkan suklaakekseissä auringonkukkaöljyn määrää oli vähennetty ja palmuöljyn määrää lisätty. Auringonkukkaöljy on kalliimpaa kuin palmuöljy. Tuotteen kilohinta on noussut 27 prosenttia vuodesta 2022.
Milka-tuotemerkin valmistaja on ruokajätti Mondelez, joka on selittänyt muutosta Ukrainan sodan aiheuttamilla raaka-aineiden saatavuusvaikeuksilla.
Unileverin valmistaman Maille-merkin sinappimajoneesissa keskeistä ainesosaa eli munankeltuaista oli vähennetty liki 25 prosenttia. Tuotteen hinta puolestaan on noussut yli kymmenen prosenttia viime vuoden lopusta. Unilever on selittänyt muutoksia muun muassa lintuinfluenssalla.
Kuluttajalle vertaaminen miltei mahdotonta
Cheapflaatiota on yksittäisen kuluttajan liki mahdoton havaita. Se vaatisi tuotepakkausten säilyttämistä ja vertailua vuosien ajalta.
– Kuluttajalle on vaikeaa verrata, onko muutosta tapahtunut, koska hyllyssä ei ole rinnakkain uutta ja vanhaa versiota, sanoo Helsingin yliopiston elintarvikemarkkinoinnin lehtori Jenniina Sihvonen.
Audrey Morice on huolissaan siitä, että inflaation kustannukset kaatuvat kuluttajien niskaan.
Ranskassa ruuan hinta nousi viime vuonna keskimäärin 12,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomessa vastaava luku oli 9,0 prosenttia.
– Valmistajien ja kauppaketjujen pitäisi olla läpinäkyvämpiä tuotteiden muutoksista ja siitä, millä perusteella hinta määräytyy. Tästä tarvitaan lisää poliittista keskustelua sekä EU:n että kansallisella tasolla, Morice sanoo.
Tällä hetkellä valmistajien ei tarvitse ilmoittaa reseptien muutoksista.
Morice pelkää myös, että ajan mittaan elintarviketuotteiden laatu heikkenee entisestään.
Suomessa ilmiötä ei ole vielä havaittu
Vaikka Foodwatch löysi tutkimuksessaan vain kuusi tuotetta, uskoo Morice, että kyseessä on laajempi ilmiö. Hänen mukaansa Euroopassa cheapflaatiosta on löydetty merkkejä Ranskan lisäksi myös Belgiassa ja Sveitsissä.
Jenniina Sihvosen mukaan Suomessa cheapflaatiota ei ole vielä tutkittu laajemmin.
Hän muistuttaa kuitenkin, että suomalaisten luotto elintarvikealan toimijoihin ja elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvontaan on keskimäärin muita eurooppalaisia korkeampi.
– Jos tuote säilyy turvallisena, terveellisenä ja maukkaana, niin en näkisi, että cheapflaatio on kovin huolestuttava asia. Ja ymmärrän toisaalta sen, että valmistajien ei myöskään kannata avata koko reseptiikkaansa kilpailijoille.
Sihvosen mukaan viitteet tuotteiden laadun heikkenemisestä voivat kuitenkin tehdä hallaa brändille.
– Onhan se kuluttajalle perustavanlaatuinen kysymys, saako rahoilleen vastinetta ja mikä tuotteen hinta-laatusuhde on. Kuluttajan luottamus kärsii, jos tuotteen maku heikkenee siksi, että ainesosia on muokkailtu.