Sipsien ja makeisten kaltaisten tuotteiden hinnat tuplaantuisivat, jos Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) pääjohtaja Mika Salminen saisi päättää.
– Jos tuotteen tarkoitus on ainoastaan mielihyvän tuottaminen eikä ravitsemuksellinen, sillä voisi olla tuntuva vero.
Myös muille runsaasti suolaa, sokeria ja kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa sisältäville ruuille THL haluaa terveysperusteisen veron, joka Salmisen mukaan voisi olla noin 20 prosentin luokkaa.
Tällaisia tuotteita on useissa elintarvikkeissa, kuten jugurteissa, rahkoissa, juustoissa, makkaroissa, mysleissä ja muroissa.
Kakkostyypin diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa kroonisia kansantauteja, jotka aiheuttavat satojen miljoonien laskun yhteiskunnalle vuosittain ja heikentävät ihmisten työkykyä. Näiden sairauksien kehittymistä edistävät muun muassa epäterveelliset ruokailutottumukset ja ylipaino.
Jokainen päättää viime kädessä itse, mitä suuhunsa laittaa, mutta julkisen terveydenhuollon kustannukset lankeavat kaikille veronmaksajille. Voitot epäterveellisistä herkuista keräävät niitä myyvät kaupat ja elintarviketeollisuus.
Purra miettii, mitä voisi verottaa
Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 12,9 miljardia euroa vuonna 2025 ja pysyvän 10 miljardin tasolla vielä vuonna 2028.
Uusia tulonlähteitä etsivä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on aiemmin puhunut ruuan arvonlisäveron korotuksesta, mutta ministerin ajatukset olivat muuttuneet, kun hän puhui Veronmaksajien Keskusliiton tilaisuudessa maaliskuussa.
Nyt hän näkee uutena mahdollisuutena ruuan terveysperusteisen verottamisen.
THL on ehdottanut samaa jo vuosia sitten.
– Yhteiskunnan pitää tukea ihmisiä tekemään terveellisiä päätöksiä, Salminen toteaa.
Professori Kosonen: Veroa voisi kokeilla tuotepareille
Ylen haastattelemien veroasiantuntijoiden mukaan ei kuitenkaan ole selvää näyttöä siitä, että laaja terveysverotus ohjaisi ihmisiä valitsemaan terveellisempää ruokaa kaupassa.
– Jos otetaan käyttöön laaja vero, joka kohdistuu useisiin tuotteisiin, meillä ei ole minkäänlaista käsitystä, voisiko kulutus ohjautua terveellisempiin tuotteisiin vai johonkin muuhun, jopa epäterveellisempiin tuotteisiin, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Hänen mukaansa olennaista on se, että epäterveellisten elintarvikkeiden hintoihin vaikuttava haittavero kohdistetaan tarkasti sellaisiin tuotteisiin, joista on tarjolla riittävän samankaltainen korvaava tuote.
Esimerkiksi nyt voimassa oleva virvoitusjuomavero on ohjannut ihmisiä valitsemaan sokerittomia juomia aiempaa enemmän.
Vuonna 2017 poistunut makeisvero ei kuitenkaan vähentänyt karkkien ja jäätelön kulutusta, vaikka nämä molemmat verot nostivat tuotteiden hintoja noin kymmenen prosenttia.
Professori Böckerman: Hinnankorotus ei pure sokeriaddikteihin
Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professorin Petri Böckermanin mukaan makeisten osuus ihmisten budjetista on joka tapauksessa pienehkö, joten korkeampi hinta ei välttämättä vähennä niiden kulutusta.
– Isokaan hinnankorotus ei välttämättä vaikuta sellaisiin ihmisiin, jotka ovat addiktoituneet sokeriin, Böckerman sanoo.
Jos nyt säädettäisiin vero, joka nostaisi esimerkiksi runsassokerisen ja -rasvaisen jugurtin hintaa, olisiko mahdollista, että tämä ohjaisi ihmisiä valitsemaan vähäkalorisemman jugurtin, kuten virvoitusjuomien kohdalla on käynyt?
– On toki löydettävissä tämmöisiä tuotepareja, joista voidaan olettaa, että vero voisi toimia. Siinä mielessä kannustaisin miettimään, pitäisikö terveysveroa kokeilla vain tietyille tuotepareille, Tuomas Kosonen pohtii.
THL haastaa elintarviketeollisuuden
Ehkä karkeille ja jäätelöille ei ollut riittävän samankaltaisia korvaavia tuotteita tarjolla, kun niitä ostettiin samaan malliin hinnankorotuksesta huolimatta.
Mika Salmisen mielestä terveellisempien tuotteiden kehittelyssä olisi hyvä haaste elintarviketeollisuudelle.
– He ovat hyvin kekseliäitä kehittämään erilaisia tuotteita.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä kuitenkin tyrmistyi Purran ehdotuksesta verottaa epäterveellisiä ruokia. Käkelän mukaan verot osuisivat teollisuuden lisäksi maanviljelijöihin, kahvila- ja ravintolayrittäjiin.
Pienituloisimmat lapsiperheet syövät epäterveellisimmin
Myös Kaupan liiton johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen kritisoi ruuan terveysperusteista verotusta.
– Tämmöinen vero nostaisi ruuan hintaa kaupassa ja osuisi erityisesti pienituloisiin kuluttajiin.
Epäterveellisten elintarvikkeiden ostaminen onkin yleisempää vähävaraisissa lapsiperheissä, kertoo valtioneuvoston vuonna 2021 julkaisema Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille -raportti.
Mitä alempia vanhempien koulutusaste ja tulot ovat, ja mitä useampi lapsi perheeseen kuuluu, sitä todennäköisemmin epäterveellisten elintarvikkeiden osuus on suuri, eli vähintään kolmasosa kaikista ruokaostoista.
THL: Kasviksille ja hedelmille nollavero
Sokeria siis on jo verotettu ja verotetaan edelleen juomissa. Uutta verotuksen kannalta Purran ja THL:n ulostuloissa olisi myös runsassuolaisten ja -rasvaisten tuotteiden verotus.
Lisäksi THL haluaa, että kasvisten sekä hedelmien ja kotimaisten marjojen verotusta kevennetään tuntuvasti. Näin vähävaraisilla ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet ostaa niitä.
– Sitten pitäisi puuttua ruuan arvonlisäverotukseen, mikä ei ole tehokas keino erilaisten tuoteryhmien erilaiseen hinnoitteluun, Kaupan liiton Toni Jääskeläinen pohtii.
Myös Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön (Soste) laatimassa terveysveromallissa ehdotetaan kasvisten ja hedelmien verottomuutta. Muiden tuotteiden kohdalla verotus nousisi porrastetusti sitä mukaa, kun niiden rasva-, suola- ja sokeripitoisuus ylittävät Sydänmerkin kriteerit.
Laajan terveysveron vaikutuksesta ei ole takeita
Makeisverosta luovuttiin vuonna 2017, kun EU-komissio huomautti Suomelle, että se on vääristävä vero.
EU:n neutraalisuusperiaatteen mukaan samanlaisille tuotteille pitää olla samanlainen verokohtelu, josta voi poiketa vain painavin perustein. Tällainen peruste voi olla se, että verotuksen oletetaan ohjaavan kulutusta terveellisempään suuntaan. Siksi virvoitusjuomavero saa jatkua, mutta makeisveron piti loppua.
VATTin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen epäilee, että Sosten veromalli ei ehkä saisi EU:n siunausta.
– Tutkimusten perusteella tämmöisen laajan mallin kohdalla ei voida olla kovin varmoja, että sillä olisi terveysvaikutuksia.
Muokattu 4.4.2024 kello 18.06: Artikkelin kommentoinnin sulkeutumista on aikaistettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.