Kristiinankaupunkilaisen perunanviljelijä Per-Erik Englundin varastot Pohjanmaalla alkavat huveta.
Syksyn runsaat sateet ja niitä seurannut kylmä jakso johtivat siihen, että useita hehtaareja Englundin pelloista jäi korjaamatta.
– Varastossa on ehkä 30 prosenttia vähemmän kuin normaalisti, hän kertoo Yle Österbottenille.
Varastojen pitäisi silti riittää kesän loppuun asti.
– Taitaa olla ensimmäinen kausi pitkään aikaan, että pitää vähän olla huolissaan, miten perunoita saa tarpeeksi. Normaalisti olemme pakanneet perunoita elokuuhun asti, mutta en usko, että näin käy tänä vuonna.
Englund ei usko, että peruna loppuu kaupoista, mutta sen tarjonta saattaa olla niukempaa.
Ruokaperunaa varastoissa vähemmän kuin vuosi sitten
Maatilojen varastoissa oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa tammikuun puolivälissä 97 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 79 miljoonaa kiloa. Ruokaperunan määrä oli viisi miljoonaa kiloa pienempi kuin tammikuussa 2023.
Yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että satotaso laski alhaisemmaksi kuin olisi ollut toivottavaa. Se näkyy, mutta hänkään ei usko, että peruna loppuisi kaupoista.
– Eihän se koskaan ole kaupasta kokonaan loppunut, mutta minkä laatuista se on ja mikä hinta on? Ja tuodaanko uutta perunaa aikaisemmin markkinoille ja kuinka paljon? Jaakkonen pohtii.
Joulukuussa perunan laadussa ei ollut merkittävää heikkenemistä. Varastojen tyhjentymistahti on tänä talvena ollut melko tavanomainen.
Perunaa on riittänyt jopa vientiin asti. Ruoka- ja tärkkelysperunaa on viety elo–marraskuussa 1,4 miljoonaa kiloa – eniten Ruotsiin, mutta myös Unkariin ja Viroon.
Tilanne on Jaakkosen mukaan ristiriitainen.
– Euroopassa perunasta maksetaan tällä hetkellä enemmän kuin Suomessa. Melkein kannattaa katsoa markkinoita Suomen ulkopuolelta näillä hintatasoilla. Perunan viljely on taloudellista toimintaa, josta pitäisi jäädä viljelijöillekin sen verran käteen, että hommaa voidaan jatkaa.
Tuottajahinta ei ole kohonnut kustannusten mukana
Vaikka uusi perunakausi alkaa kesä–heinäkuun vaihteessa, varastoituja talviperunoita tarvitaan myös kesällä.
– Vanhan perunan kulutus vähenee, kun uudet perunat tulevat, mutta ihmiset haluavat silti keittoihin yleensä vanhan sukupolven perunoita, Per-Erik Englund sanoo.
Kesän ensimmäisistä perunoista kuluttajat maksavat yleensä useita euroja kilolta, mutta varastoitujen perunoiden hinta on paljon alhaisempi. Tuottaja saa niistä 25–30 senttiä kilolta.
– On selvää, että hinnan on oltava korkeampi. Kymmenen senttiä lisää ei olisi lainkaan pahitteeksi, Englund toteaa.
Luken Anna-Kaisa Jaakkonen kuvailee tuottajahintojen näyttävän kuolleen sydänkäyrältä: muutosta ei ole tapahtunut moneen vuoteen.
– Työtä tehdään pienillä katteilla. Sopimukset ovat nähtävästi aika tiukkoja, koska normaali markkina- tai satotilanne ei näy viljelijöille maksetussa hinnoissa, Jaakkonen kertoo.
Tilojen määrä vähenee edelleen
Perunaa tuotetaan yhä harvemmilla tiloilla. Vaikka sitä viljellään ympäri Suomen, on suurten tilojen merkitys kasvanut. Eniten perunatiloja on Kristiinankaupungissa.
Pari viime satovuotta ovat olleet huonoja eikä hinta ole paras mahdollinen, mutta Englund näkee perunanviljelyllä silti tulevaisuutta.
– Peruna on loppujen lopuksi varsin kilpailukykyinen viljelykasvi. Mutta haasteita tulee aina olemaan.
Yksi haasteista on sää. Sitä ei voi hallita, ja ääriolosuhteet sadonkorjuukauden aikana ovat lisääntyneet.
– Voi olla märkää, kuivaa, liian kuumaa tai perunat voivat jäätyä lokakuussa.
Juuri nyt perunanviljelijät miettivät kuitenkin pääasiassa uutta kasvukautta.
– On muun muassa tarkistettava ja lajiteltava siemenperunat. On tärkeää olla hyvin valmistautunut, ja nyt on aika suunnitella, Englund sanoo.
Artikkelin Per-Erik Englundin osuudet on kirjoittanut Yle Österbottenin toimittaja Juho Teir: Potatisodlare har 30 procent mindre potatis i lager än normalt: ”Vi får se hur länge det räcker”