Ukraina torjui laajan hyökkäyksen ja tuhosi 20 panssarivaunua pellolle – tutkija: ”Tämä antaa osviittaa Venäjän aikeista”

Kyseessä oli yksi Venäjän laajimmista panssarihyökkäyksistä sitten viime syksyn.

Ukrainan armeijan jakama video Venäjän panssarivaunujen tuhoamisesta.
Petri Burtsoff

Venäjä teki viikonloppuna yhden Ukrainan sodan laajimmista panssarihyökkäyksistä.

Hyökkäykseen osallistui moottoroidulla jalkaväkikomppanialla vahvennettu panssarivaunupataljoona.

Se iski Avdijivkan läheisyydessä Tonen'ken kylässä Ukrainan joukkoja vastaan ainakin 36 panssarivaunulla ja 12 rynnäkköpanssarivaunulla.

Hyökkäävä joukko kuului 90. Panssaridivisioonan 6. Panssarirykmenttiin. Keskiseen sotilaspiiriin kuuluvan joukon kotivaruskunta on Tšebarkulissa.

Sosiaalisessa mediassa leviävissä kuvissa näkyy suuri joukko tuhoituneita panssarivaunuja pellolla.

Ukraina sai torjuttua hyökkäyksen, eivätkä Venäjän joukot päässeet murtautumaan sen rintamalinjan läpi.

Ukrainan joukot, tarkemmin 25. Erillinen maahanlaskuprikaati, kertovat tuhonneensa yhteensä 12 taistelupanssarivaunua ja 8 rynnäkköpanssarivaunua.

Talouslehti Forbes kutsui tapahtutta ”verilöylyksi”.

Yle onnistui vahvistamaan sosiaalisessa mediassa jaettujen kuvien ja videoiden aitouden geopaikannuksen avulla.

Satelliittikuvassa tuhoutuneiden panssariajoneuvojen sijainteja.
Yle paikansi tuhoutuneet panssarivaunut. Kuva: Eeva Sarlin / Yle, Mapcreator

Huomattava vaunumäärä tuhottiin yhdessä taistelussa

Ukrainan jakaman kuvamateriaalin perusteella kyseessä näyttää taas olleen venäläisille tyypillinen hyökkäys, jossa vaunut ovat edenneet jonossa yhden tieuran suunnassa.

– Tuhottuja vaunuja on tiheimmillään vain 10–20 metrin päässä toisistaan. Koska Ukrainan käyttämät asejärjestelmät eivät ole tiedossa, ei voida sanoa, olisiko hajautetumpi ryhmitys antanut suojaa ja olivatko ympäröivät pellot yleensäkään raskailla vaunuilla ajettavissa, arvioi Ylen sotilasasiantuntija, majuri, evp. Marko Eklund.

Ukrainan viranomaisten ylläpitämässä tietokannassa näkyvät Venäjän joukkojen kalustomenetykset päivätasolla.

Sotilas vetää tykin kahvasta maastossa.
Ukrainalaissotilas ampuu tykillä Donetskin alueella 1. huhtikuuta. Kuva: Wolfgang Schwan / AOP

Siellä nyt tuhotut panssarivaunut näkyvät lievänä piikkinä, mutta eivät nouse selvästi muiden päivien kalustomenetyksiä suuremmiksi.

Tilasto yhdistää tietoja koko sotatoimialueelta. Nyt huomattava vaunumäärä tuhoutui yhdessä taistelussa, huomauttaa Eklund, joka itsekin on panssarivaunukoulutettu upseeri.

Institute for the Study of War -ajatushautomon mukaan kyseessä on Venäjän suurin panssarivaunuhyökkäys Ukrainassa sitten lokakuun 2023, ja epäonnistuminen siinä on merkittävä uutinen.

ISW:n mukaan se kertoo Ukrainan joukkojen hyvästä puolustuskyvystä, huolimatta siitä että se on joutunut vetäytymään Avdijivkan suunnalla ja sillä on kova pula ammuksista.

Ukrainan sotilaiden kouluttamiseen osallistunut suomalaisupseeri on aiemmin arvioinut Ylen haastattelussa, että Venäjä tulee käyttämään Avdijivkan valtausta hyväkseen käynnistääkseen suurhyökkäyksen Itä-Ukrainaan.

Tutkija: Hyökkäys on merkki siitä, että Venäjä ei tyydy nykyisiin asemiinsa

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö vahvistaa tiedot viikonlopun hyökkäyksestä ja sen torjumisesta.

Sekä Käihkön että Eklundin mukaan Ukrainan asevoimien sosiaalisessa mediassa levittämä kuvamateriaali tuhotuista panssarivaunuista on aitoa.

– Näin suuria yksittäisiä hyökkäyksiä ei ole hetkeen tapahtunut, tosin tappioiden määrät eivät juurikaan poikkea aiemmasta, hän kertoo Ylen uutisille.

Käihkön mukaan Venäjän hyökkäys saattaa kuitenkin olla merkittävä sodan kokonaistilanteen kannalta, sillä se antaa mahdollisesti tietoa siitä, miten Venäjä seuraavaksi toimii Avdijivkan vallattuaan.

– Iso kysymys on ollut, miten Venäjä hyödyntää Ukrainan hetkellistä heikkoutta. Hyökkäys viestii siitä, että Venäjä haluaa edelleen edetä ja käyttää hyväkseen ylilyöntiasemaansa, hän arvioi.

Ilmari Käihkö.
Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan Venäjän tekemä panssarihyökkäys kertoo sen olevan tyytymätön nykyisiin rintamalinjoihin. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ukrainalla on heikko tilanne sekä miehistön että materiaalin suhteen, ja se on Käihkön mukaan mahdollisuus Venäjälle. Hän näkee sodan tulevaisuuden kannalta kaksi skenaariota.

Venäjä voi joko tyytyä näihin rintama-asemiin ja alkaa linnoittautumaan ja käymään uuvutussotaa, tai se voi yrittää saada taistelukentällä saavutuksia, Käihkö arvioi.

– Tämä hyökkäys kertoo siitä, että Venäjä ei ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja että se haluaa vallata lisää alueita, hän sanoo.

”Ukrainalla on edelleen kyky puolustautua”

Käihkön mukaan hyökkäys toisaalta muistuttaa siitä, että maahyökkäykset ovat kalliita suhteessa siihen mitä niillä saavutetaan.

– Hyökkäykset ovat vaikeita, kalliita ja saavutukset aika pieniä. Toisaalta niillä Venäjä lisää painetta Ukrainaa kohtaan, hän sanoo.

Ukrainan puolen tappioista ei tässä vaiheessa tiedetä vielä mitään. Käihkö arvioi Ukrainan puolustautuneen lennokkien, tykistön ja miinojen avulla, ilman että sen sotilaita oli välttämättä itse tapahtumapaikalla.

– Ukrainan torjuntavoitto kertoo siitä, että maalla on edelleen kyky puolustautua Venäjän hyökkäyksiä vastaan, vaikka on puhuttu jopa sen rintamatilanteen romahtamisesta, hän sanoo.

Ukrainalaiset sotilaat ampuivat tykistötulta Avdijivkan alueella Itä-Ukrainassa 13. maaliskuuta.
Ukrainalaiset sotilaat ampuivat tykistötulta Avdijivkan alueella Itä-Ukrainassa 13. maaliskuuta. Kuva: Jose Colon / Anadolu / AOP

Kokonaiskuva on Käihkön mukaan se, että Venäjä ei ole onnistunut hyödyntämään Avdijivkan valtausta. Hän pohtii nyt tehdyn hyökkäyksen tarkoitusta, sillä Venäjän voisi olettaa säästävän resursseja mahdolliseen suurhyökkäykseen.

– Vaikka suurhyökkäys tuskin on nykyisillä resursseilla, ilman liikekannallepanoa, Venäjälle mahdollista, ei sen kannata haaskata resurssejaan tällaisilla hyökkäyksillä, hän arvioi.

Suosittelemme