Aku Varamäki selaa vaaterekkejä rauhalliseen tahtiin ostoskeskus Redin käytettyjen vaatteiden myymälässä. Hän tuntee olonsa kotoisaksi. Second hand -tuotteet eli käytetyt tuotteet ovat tulleet Varamäelle tutuiksi, sillä hän on rajoittanut uusien vaatteiden ostamista jo useamman vuoden ajan.
Kiinnostus omaa kulutusta ja vaateteollisuuden ongelmia kohtaan johtivat lopulta siihen, että Varamäki päätti yhdessä Sissi Penttilän kanssa kirjoittaa aiheesta kirjan, Planetaarinen vaatekaappi.
Teoksen nimi viittaa planetaariseen pukeutumiseen, mikä tarkoittaa maapallon kantokyvyn kannalta kestävää vaatteiden kulutusta. Kirjassaan Varamäki ja Penttilä ovat päätyneet suosittelemaan uusien vaatteiden ostamisen rajoittamisen seitsemään kappaleeseen vuodessa.
– Seitsemän uutta vaatetta vuodessa on määrä, jonka maapallon ekologinen kantokyky laskujemme mukaan kestää. Sukkia ja alushousuja saa kuitenkin ostaa uutena. Myöskään käytettyjä vaatteita ei lasketa kiintiöön, kertoo Varamäki.
Aalto-yliopiston professorin Kirsi Niinimäen mukaan seitsemän uutta vaatetta on linjassa tekstiiliteollisuudesta tehtyjen tutkimusten ja laskelmien kanssa.
– Kuulostaa järkevältä määrältä. Olemme kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa päätyneet laskelmissamme saman suuntaisiin tuloksiin. Kyse on tietysti aina myös laskutavasta, joka aiheuttaa tuloksissa jonkin verran eroja.
Seitsemän täysin uutena ostettua vaatetta vuodessa ei kuulosta järin suurelta määrältä, etenkään neljän vuodenajan Suomessa. Miten siinä voi onnistua?
– Ennen kaikkea se vaatii suunnittelua. Päätös rajoittaa kulutusta myös ohjaa ajattelua automaattisesti oikeaan suuntaan, vastaa Varamäki.
Hän miettiikin omia hankintojaan reilusti ennakkoon. Esimerkiksi päätös uusien juoksulenkkareiden ostamisesta on muhinut kuukausia. Toisaalta suunnitelmallisuus voi näkyä positiivisella tavalla myös kukkarossa, kun hutiostokset jäävät tekemättä.
Osta vain vaatteita, joista todella pidät
Kauppakeskus Redin käytettyjen vaatteiden myymälässä tuntuu tällä kertaa olevan paljon tarjontaa. Aku Varamäki kiinnostuu punaisesta hatusta, mutta ostaminen mietityttää. Runsaan valikoiman keskellä onkin syytä miettiä tarkkaan, millaisista vaatteista todella pitää. Pienetkin puutteet vaatteessa, kuten kiristävä kaulus tai tyytymättömyys materiaaliin, voivat johtaa vaatteen vähäiseen käyttöön.
– Kannattaa käydä läpi lempivaatteet ja miettiä, mikä niistä tekee mieluisia. Turhan usein ostamme vain silmillämme. Kannattaa myös kokeilla, miltä vaatteet tuntuvat iholla, vinkkaa Varamäki.
Vaikka Aku Varamäki ostaa vain seitsemän uutta vaatetta vuodessa, hän ei halua kieltää itseltään pukeutumisen iloa.
– Aina voi tehdä löytöjä käytettynä ja vaatteita voi myös korjata, painottaa Varamäki.
Panosta laatuun
Tekstiiliteollisuuden yksi keskeisimmistä ongelmista on pikamuoti. Kuluttajat ostavat valtavia määriä uusia vaatteita, jotka päätyvät nopeasti jätteeksi heikon laadun ja alhaisten hintojen seurauksena. Varamäki suositteleekin panostamaan pukeutumisessa vaatteiden laatuun. Se voi vaatia aluksi enemmän rahallista panostusta mutta maksaa itsensä takaisin vaatteen käyttöiän kasvaessa.
– Laadukas vaate on usein myös miellyttävämpi päällä ja sitä pystyy huoltamaan. Jos on ostanut esimerkiksi 150 euron hintaisen laadukkaan villaneuleen, siitä varmasti haluaa pitää myös hyvää huolta.
Myös professori Niinimäki korostaa materiaalien merkitystä kestävässä pukeutumisessa.
– Tekstiiliteollisuudessa olisi tulevaisuudessa siirryttävä entistä voimakkaammin biopohjaisiin kankaisiin, kuten esimerkiksi puuvillaan ja hamppuun, jotta vaatteissa käytetyt materiaalit olisivat kierrätettävissä.
Jätevaatteet ovatkin tällä hetkellä maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Suuria määriä vaatejätettä päätyy kehittyviin maihin ja kaatopaikoille, jossa ne vapauttavat vesistöön muun muassa mikromuoveja. Tekstiiliteollisuus onkin yksi suurimmista mikromuovin aiheuttajista koko maailmassa.
Satsaa käytettyihin vaatteisiin
Käytettyjen vaatteiden kulutus on nostanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana Suomessa ja alalle on syntynyt useita uusia yrityksiä. Maailmanlaajuisesti käytettyjen vaatteiden markkina on kuitenkin pieni verrattuna uusien vaatteiden kulutukseen. Tähän Varamäki toivookin muutosta.
– Second hand on 1–2 prosenttia koko globaalista vaatemarkkinasta. Meidän pitäisikin tulevaisuudessa siirtää kulutusta uusista vaatteista second hand -tuotteiden puolelle.
Varamäki ei koe joutuneensa luopumaan mistään, vaikka on viime vuosina ostanut vaatteensa pääosin käytettynä. Second hand -tuotteiden suosiminen on helpottanut myös löytämään vaatteita, jotka ovat varmasti laadukkaita.
– Käytetyissä vaatteissa laatuhan on usein jo testattu valmiiksi. Jos vaate on kestänyt yhden käyttäjän, se todennäköisesti kestää vielä toisenkin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että myös käytetyt vaatteet kuormittavat ympäristöä, jollei niillä korvata uusien vaatteiden ostamista. Vaatteilla on ympäristöjalanjälki koko niiden elinkaaren ajan. Siksi vaatteita ei tulisi käytettynäkään hamstrata valtavia määriä.
Tekstiiliteollisuuden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaankin lakimuutoksia useilla eri aloilla. Tässä muutoksessa myös kuluttajilla on Varamäen mukaan paikkansa.
– Vaikka yksittäisen kuluttajan merkitys on melko pieni, on kulutuksen vähentäminen konkreettinen ja välitön teko, jonka voimme tehdä nyt heti, toteaa Varamäki.
Palataan vielä Kauppakeskus Redin käytettyjen vaatteiden liikkeeseen, jossa on käynnissä jännittävät paikat. Lähteekö punainen hattu matkaan vai ei?
Tällä kertaa päätös syntyy melko nopeasti, sillä punainen hattu tuntuu hyvältä päässä ja tulee tarpeeseen.
– Ja ennen kaikkea tämä on hieno, tulee varmasti käytettyä, sanoo Varamäki hymyillen ja poistuu hattu päässä ostoskeskuksen vilinään.