Tekoälystä on povattu massiivista työelämän mullistajaa, jonka myötä osa ammateista käy tarpeettomiksi. Esimerkiksi Open AI -yhtiön vuonna 2022 julkaisema kielimallisovellus Chat GPT on herättänyt paljon keskustelua siitä, mitä käy tekstin käsittelyä vaativalle työlle.
Alkuvuodesta samainen Open AI esitteli Sora-nimisen työkalun, joka pystyy tekemään hämmentävän todentuntuista videota annetuista tekstikehotteista.
Kysyimme elokuva-, videopeli- ja markkinointialojen ammattilaisilta, miten he uskovat tekoälyn vaikuttavan omaan työhönsä liikkuvan kuvan kanssa työskennellessä.
Elokuvantekemisessä ajatustyö vie aikaa
Aalto-yliopiston elokuvaleikkauksen professori Harri Ylönen pitää Soran tuottamia videoita hyvin kiinnostavina. Huomio kuitenkin keskittyy hyvin nopeasti virheisiin, kun esimerkiksi ihmishahmo ei luonnollisesti ohita puuta.
Vaikka nämä epäluonnollisuudet korjaantuisivat, näkee Ylönen paljon haasteita promptattujen videoiden käyttämisessä elokuvassa. Asioita halutaan nimittäin usein muokata hyvinkin pikkutarkasti, sillä pienikin väärältä tuntuva asia voi pilata kuvan.
– Niihin parametreihin pitäisi päästä todella tarkasti käsiksi, jotta videolla voisi ilmaista sitä, mitä taiteilija haluaa.
Omaan erikoisalaansa eli leikkaamiseen Ylönen näkee tekoälysovelluksissa paljon potentiaalia.
Ennen jälkituotantoa leikkausversiosta puuttuu muun muassa visuaaliset tehosteet, jollaisia voivat olla esimerkiksi räjähdykset. Leikkaustyökaluun sisälletyllä tekoälyllä näitä voisi mallintaa, jotta esimerkiksi kohtaukseen tarvittava aika hahmottuu paremmin.
– Mitä paremmin asiansa välittäviä leikkausversioita pystyisimme tekemään, sitä paremmin ymmärtäisimme, minkälainen elokuva on jo siinä vaiheessa, kun se ei ole valmis.
Elokuva-alalla tekoälyavusteiset ohjelmat ovat lisääntyneet erityisesti visuaalisten tehosteiden puolella. Ylönen ei kuitenkaan tunnu uskovan, että suomalaisissa tuotannoissa olisi edessä mitään massiivisia rakennemuutoksia.
– En usko, että kustannukset hirveästi laskisivat, koska budjetit eivät ole kauhean korkeita muutenkaan. Laatu taas sen sijaan voisi parantua. Pääsisimme hieman lähemmäs sitä maailman huippua visuaalisesti.
Tuotantojen tehostamisenkin Ylönen uskoo pysyvän maltillisena.
– Lopulta ajattelu on se, joka vie aikaa. Kun työkalut nopeutuvat, se tekee tietyistä työvaiheista nopeampia. Sitä on vaikea nopeuttaa, mitä me haluamme ilmaista taiteellamme.
Tekoälykokeilu synnytti oudon maailman videopeliin
Peliyhtiö Remedyllä principle VFX artistina työskentelevä Jussi-Petteri Kemppainen uskoo esiteltyjen Soran videoiden olevan esimerkkejä parhaista tuotoksista tuhansista yrityksistä.
– Niiden ympärille voi keksiä tarinaa, mutta yksityiskohtien lisäämiseen se ei pysty. Jos on tarve saada jotain tiettyä ulos, se tekee jonkin sinne päin olevan tuotoksen.
Yhden Remedyn visuaalisia erikoistehosteita tekevän tiimin vetäjänä työskentelevä Kemppainen ei näe Soran kaltaisten työkalujen tuovan videopeleihin valtavasti lisäarvoa. Niitä voisi lähinnä käyttää välivaiheena 3D-mallinnuksissa tai joidenkin VFX-elementtien, kuten tulen ja savupöllähdyksien tekemiseen.
Kemppainen on itse tehnyt kokeiluja yksin kehittämäänsä seikkailupeliin Echoes of Somewhere, johon tekoäly teki muun muassa taustat ja kentät. Tarinan hän kehitti tämän jälkeen näiden pohjalta.
– Tämähän on sillä tavalla tyhmä tapa tehdä projektia, että siinä menettää kontrollin. On pakko mukautua siihen, mitä jääräpäinen kone minulle tuottaa. Koska tein projektia yksin eikä ollut tiimiä tai rahoittajaa, oli helppo mukautua.
Taustojen tekemisen työaika väheni viikoista muutamaan tuntiin. Hahmojen 3D-mallinnus tekoälyä hyväksi käyttäen oli edelleen työlästä, mutta nyt paljon pienempi pullonkaula peliä yksin tehdessä.
– En välittänyt siitä, että siellä on virheitä ja kaikenlaista outoa, esimerkiksi johtoja pursuaa kukkaruukuista. Tein sen futuristisena tarinana juuri sen takia, että kukaan ei tiedä, miltä tulevaisuus näyttää.
Kemppainen korostaa, että kyseessä ei ole mainos tekoälyn puolesta vaan näkökannasta katsoen varoittava tai innostava esimerkki siitä, mitä tekoälyllä voi pelituotannoissa tehdä.
Tekoälyn yleistymisen vaikutukset voivatkin näkyä pelialalla laajalla skaalalla.
– Voi tulla firmoja, jotka pistävät kaikki työntekijät pihalle ja vain yksi henkilö tekee itsekseen pelejä, joista tulee ihan kamalia. Sitten taas osa firmoista vain tekee pelinsä vuoden lyhyemmässä ajassa.
Hyvä markkinointivideo jättää tunnejäljen
Sanoman omistamassa Videolle -markkinointiyrityksessä kehitysjohtajana työskentelevä Tapio Haaja kertoo naureskelleensa puheille, että tekoälyllä tuotettu video tulisi vain 1,5 vuotta tekoälyllä tuotettua kuvaa perässä. Soran tuottama jälki sai hänet kuitenkin yllättymään.
– Tuntuu, että siitä on muutama sukupolvi jäänyt välistä.
Tällä hetkellä markkinoinnissa tekoälyä käytetään Haajan mukaan pääasiassa suunnittelussa ja versioinnissa. Projektin alussa esimerkiksi Chat GPT:llä ja kuvagenerointimalli Midjourneylla tehdään esimerkkejä, miltä tuotos voisi näyttää. Lopuksi valmista materiaalia tehdään yhteensopivaksi eri kanaviin, jolloin tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi käännösten tekemiseen.
Soran kaltaiset työkalut voisivat siis nopeuttaa ja tehostaa myös varsinaisen tuotannon työvaiheita, kun kaikkea ei välttämättä tarvitse fyysisesti kuvata.
Haaja on kuitenkin epävarma sen suhteen, millainen lopullinen vaikutus on. Ilmeinen käyttötapa olisi korvata kuva- ja videopankeista saatavaa stock-aineistoa.
– Sitäkin on tosin nykyisin saatavilla pilvin pimein naurettavan halvalla.
Iso kysymys on se, miten tekoäly pystyy tuomaan videoihin tunnetta. Herättääkö se muistijälkeä?
– Luulen, että sielun ja fiiliksen saamiseksi haluamme edelleen katsoa oikeasti oikeita ihmisiä ja ihmisen kädenjälkeä.
Ylen aamun Jälkidigissä puhuttiin helmikuun lopulla, miten Soran kaltaiset videota tuottavat tekoälysovellukset voivat vaikuttaa eri aloihin: