Pohjoissaamen on voinut kirjoittaa äidinkielenä 30 vuotta – nuoret uskovat arvosanasta olevan hyötyä tulevaisuudessa

Tänä keväänä pohjoissaamen äidinkielen ylioppilaskokeeseen ilmoittautui 11 kirjoittajaa, mutta inarin- ja koltansaamen äidinkielen koetta ei kirjoittanut kukaan.

Saamelaiset nuoret Anna Tervahauta (kuvassa) ja Emma Eriksen Niittyvuopio haluavat suorittaa ylioppilaskokeen myös omassa äidinkielessään. Video: Susanna Guttorm ja Kirsti Länsman.
Anni-Saara Paltto

Tänä vuonna vietetään saamen kielen ylioppilaskirjoitusten juhlavuotta. Ensimmäisen kerran pohjoissaamen on voinut kirjoittaa äidinkielenä ylioppilaskokeissa 30 vuotta sitten.

Kevään ylioppilaskirjoitukset päättyivät keskiviikkona saamen kielen äidinkielen kokeeseen. Tällä kertaa pohjoissaamen äidinkielen kokeeseen oli ilmoittautunut yhteensä 11 kirjoittajaa. Se on korkea luku pienelle vähemmistökielelle.

Osallistujien määrä vaihtelee vuodesta toiseen. Joinakin vuosina kirjoittajia on vain muutama ja toisinaan kokeen suorittaa toistakymmentä opiskelijaa. Yleensä kirjoittajia on alle kymmenen, jos sekä kevään että syksyn kirjoittajamäärät lasketaan yhteen. Ennätys on vuodelta 2009, jolloin äidinkielen kokeeseen osallistui 13 opiskelijaa.

Kuluvana keväänä inarin- ja koltansaamen äidinkielen koetta ei suorittanut yksikään opiskelija.

Arvosana saamessa voi auttaa työelämässä

Ivalolainen Anna Tervahauta on yksi heistä, joka kirjoitti kevään kirjoituksissa pohjoissaamen äidinkielenä. Hänelle se oli itsestään selvää.

– Saamen kieli on äidinkieleni, en ole sitä paljoa miettinyt.

Saamen kielen lisäksi Tervahaudalla on ollut viisi muuta koetta. Pohjoissaamen äidinkielen koetta varten hän on lukenut tekstejä.

− Mielestäni oikeinkirjoitus on ollut aina aika vaikeaa. Kielioppiakin pitää harjoitella, mutta muuten on ihan hyvä olo, Tervahauta kertoi ennen koepäivää.

Tervahaudalla ei ole vielä selvää tulevaisuudensuunnitelmaa, mutta ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän aikoo luopua hetkeksi koulukirjoista ja pitää välivuoden. Hän kuitenkin uskoo, että tulevaisuuden kannalta on hyödyllistä kirjoittaa saamen kieli äidinkielenä ylioppilaskirjoituksissa.

– Kun minä saan tämän arvosanan, on ehkä helpompaa, jos sitä tarvitsee jossain työpaikassa, hän arvelee.

Kokeeseen on ollut vaikea valmistautua

Vuoden 1994 jälkeen pohjoissaamen äidinkielen kokeen on suorittanut yhteensä 242 opiskelijaa.

Inarinsaamea on voinut kirjoittaa äidinkielenä vuodesta 1998 lähtien, ja kokeen on kirjoittanut tähän mennessä yhteensä 13 henkilöä. Koltansaamen äidinkielen kokeen kirjoittaminen tuli mahdolliseksi vasta vuonna 2012. Tähän mennessä sen on suorittanut kuusi opiskelijaa.

Emma Eriksen Niittyvuopio opiskelee Kouvolassa, mutta on suorittanut pohjoissaamen kielen opinnot etänä Ivalon lukioon. Se on ollut hänelle tärkeä asia, koska hän asuu kaukana saamelaisalueelta.

– Tärkein syy on se, että saamen kieli on äidinkieleni ja koska olen muuttanut Norjasta Suomeen. Se on ainoa järkevä vaihtoehto, Niittyvuopio sanoo.

Henkilökuva. Emma Eriksen Niittyvuopio.
Emma Eriksen Niittyvuopio on muuttanut etelään asumaan, mutta suorittaa saamen kielen opintoja Ivalon lukiossa. Kuva: priváhtagovva / Emma Eriksen Niittyvuopio

Vaikka Niittyvuopio onkin harjoitellut äidinkielen kokeeseen, ei se ole ollut kovin helppoa.

– Kun ei tiedä, mitä tulee kokeeseen, on siihen ollut vaikea harjoitella. Esseen kirjoittamisen harjoittelu on ollut minusta tärkeää. Jos sitä harjoittelee, niin uskon, että menee hyvin, Niittyvuopio sanoi ennen kirjoituksia.

Hän ei vielä tiedä, mitä aikoo opiskella, mutta uskoo saamen kielen arvosanan olevan hyödyksi.

– Jos aikoo saamen kieltä tai saamelaiskulttuuria opiskella, niin luulen, että se on suurena apuna, Emma Niittyvuopio sanoo.

Tänä kevääna pohjoissaamen äidinkielen kokeessa aiheena oli Áillohaš, eli Nils-Aslak Valkeapää. Miten saamen äidinkielen koe meni? Kerro fiilikset!

Suosittelemme