Perustuslakivaliokunta löi jarrua: Ei uutta saamelaiskäräjälakia ennen uusintavaaleja

Korkein hallinto-oikeus päätti viime viikolla, että vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalit on järjestettävä uudelleen.

Heikki Vestman lähikuvassa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo, että saamelaiskäräjälain uudistaminen jatkuu uusien vaalien jälkeen. Kuva: Vesa Toppari / Yle
Anni-Saara Paltto

Saamelaiskäräjälain käsittely eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on pysähdyksissä siihen saakka, kunnes uudet saamelaiskäräjävaalit on järjestetty. Tällaisen tiedon Saamelaiskäräjät sai eilen tiistaina perustuslakivaliokunnan vieraillessaan Inarissa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman kertoo, että enemmistö valiokunnan jäsenistä on sitä mieltä, että saamelaiskäräjälain käsittelyssä on nyt pidettävä taukoa korkeimman hallinto-oikeuden päätösten johdosta.

– Valiokunta jatkaa saamelaiskäräjälakiesityksen käsittelyä uusien vaalien jälkeen, ja kun niiden johdosta on asetettu uudet toimielimet, sanoo Vestman.

Korkein hallinto-oikeus päätti viime viikolla, että vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalit on järjestettävä uudelleen. KHO:n päätöksen mukaan saamelaiskäräjävaaleja ei ole toimeenpantu lainmukaisesti, sillä vaaliluettelon ulkopuolelle on jätetty 65 henkilöä, jotka olisi KHO:n päätösten nojalla pitänyt sinne merkitä.

Vestman korostaa, että perustuslakivaliokunnalla ja KHO:lla on eri roolit suomalaisessa oikeusvaltiossa, eikä valiokunta voi ottaa kantaa KHO:n ratkaisuun tai sen perusteluihin.

– KHO tekee ratkaisunsa voimassa olevan lain perusteella. Perustuslakivaliokunta taas arvioi sen käsittelyyn tulevien lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin, selventää Vestman.

Perustuslakivaliokunta keskusteli saamelaiskäräjälaista maanantaina kokouksessaan.

Saamelaiskäräjät pettyi – uusien vaalien järjestäminen jo alkanut

Saamelaiskäräjälain uudistaminen on ollut jo neljän eri hallituksen pöydällä, mutta asia ei ole edennyt sen pidemmälle. Viime keväänä lakiesitys pysähtyi perustuslakivaliokuntaan.

Petteri Orpon hallitus antoi ehdotuksen saamelaiskäräjälaista eduskunnalle viime joulukuussa, ja eduskunnassa asiasta käytiin lähetekeskustelu helmikuussa. Tuolloin saamelaiskäräjillä heräsi toivo siitä, että asia etenisi jouhevasti ja uusi laki voisi olla voimassa jo ensi kesänä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi on pettynyt, kun lain valmistelu nyt pysähtyy.

– Olisimme toivoneet, että saamelaiskäräjälakiesitys olisi edennyt. Se on esitys, jonka ovat hyväksyneet sekä kaksi Suomen peräkkäistä hallitusta että Saamelaiskäräjät. Mikä tärkeintä, se olisi esitys, joka ratkaisisi ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat edelleen voimassa myös KHO:n viimeisten päätösten jälkeen, Näkkäläjärvi toteaa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi 27.3.2024 Kulttuurikeskus Sajoksen aulassa Inarissa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kertoo, että uusia vaaleja ollaan kovaa vauhtia jo järjestämässä. Kuva: Kirsti Länsman / Yle

Näkkäläjärven mukaan Saamelaiskäräjät analysoi parhaillaan KHO:n päätöksiä tarkemmin ja hallituksen on päätettävä, että tehdäänkö asiassa joitain jatkotoimia. Uusien vaalien suhteen saamelaiskäräjät on jo kuitenkin pistänyt tuulemaan, sillä vaalit on tarkoitus järjestää jo kesällä.

– Vaalitoimisto on aloittanut työnsä ja kaikki toiminta on täydellä vauhdilla käynnissä. Nyt mennään kohti uusia vaaleja, sanoo Näkkäläjärvi.

Katso video perustuslakivaliokunnan ja Saamelaiskäräjien tapaamisesta saamenkielisestä Yle Ođđasat -uutislähetyksestä.

Korjattu 10.4.2024 kello 13:39: Korjattu tieto niiden henkilöiden määrästä joita ei ollut sisällytetty vaaliluetteloon. Aiemmin korkein hallinto-oikeus kertoi, että kyseessä on 72 henkilöä. KHO vahvisti 10.4.2024, että tiedotteissa on ollut kirjoitusvirhe ja oikea luku on 65.

Suosittelemme