Lasten liikkumisen vähyys huolettaa Lapissakin – nuoria toivotaan toimijoiksi urheiluseuroihin

Pienimpiä lapsia innostetaan liikunnan pariin muun muassa kiertueen avulla. Nuorille puolestaan tarjotaan koulutusta seuratoimintaan ja urheilutapahtumien järjestämiseen.

Pirkko Kukko-Liedes

Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt etsivät keinoja innostaa lapsia liikkumisharrastusten pariin ja nuoria mukaan seuratoimintaan. Taustalla on huoli sekä lasten vähäisestä liikkumisesta että seuratoiminnan jatkuvuudesta.

Kemin Palloseuran (KePS)varapuheenjohtaja ja juniorivalmentaja Aleksi Räihä on huolissaan siitä, että lapset eivät liiku tarpeeksi – tai eivät ollenkaan.

– Seurat ja yhdistykset tekevät erinomaista työtä vähäisillä varoilla, mutta vanhemmille heitän palloa, että muistutettaisiin lapsia ja perhettä liikkumaan. Myös päivittäinen arkiliikunta on tärkeää, Räihä korostaa.

Poika pelaa tietokoneella Mysteerijuna-peliä kuulokkeet korvillaan.
Puhelin ja tietokonepelit kaappaavat liikunnan aseman monelta lapselta jo alakouluikäisenä. Kuvituskuva. Kuva: Anna-Leena Lappalainen / Yle

KePS jatkaa parhaillaan Meri-Lapin alakouluissa, esikouluissa ja päiväkodeissa Liikuntahetki-kiertuetta, joka tavoittaa tänä keväänä noin 3 500 lasta. Liikuntahetki tarjoaa jokaiselle lapselle parinkymmenen minuutin ohjatun, toiminnallisen liikuntakokemuksen.

– Tavoitteena on aktivoida lapsia liikkumaan ja saada heidät innostumaan kaikesta liikunnasta, kertoo Räihä.

KePS toteutti ensimmäisen Liikuntahetki-kiertueen vuosi sitten, ja se sai hyvän vastaanoton niin lapsilta kuin koulujen ja päiväkotien henkilöstöltäkin. Tänä keväänä KePSin juniorivalmentajat kiertävät Saukki-maskotin kanssa Kemissä, Keminmaassa, Simossa, Maksniemessä, Kuivaniemellä, Tervolassa ja Kaakamossa.

Lapset kuuntelevat liikuntasalissa ohjaajan ohjeita.
Maksniemellä järjestetyssä liikuntahetkessä lapset kuuntelivat tarkasti valmentajien ohjeita. Laaduntarkkailijana on Saukki-maskotti. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Perinteisesti keväällä viheriöille säntää iso määrä jalkapalloilijoita, ja myös uusia pelaajia halutaan mukaan. Esimerkiksi Rovaniemen Palloseuran nappulatoimintaan tulee ryhmiä 3–4 -vuotiaille tarkoitetusta perhefutiksesta 12-vuotiaiden joukkueisiin asti. Nappulatoiminnassa opetellaan jalkapallon alkeita, liikunnan perusmotorisia taitoja ja sosiaalisia tietoja.

Ruutuaika kaappaa vallan jo varhain

Iso pulma tuntuu olevan se, miten lapset säilyttäisivät liikunnallisen elämäntavan.

– Kakkosluokkaan asti lapsi kyllä liikkuu ja innostuu liikunnasta tosi kovasti, mutta sen jälkeen huomaa vaihdoksen puhelimeen, tietokoneeseen, Playstationiin. Ruutuaika on sitten enemmänkin vallassa kuin liikunta, Räihä tietää.

Pieni lapsi hyppää lumikasan päältä. Taustalla hiihtokärryt ja luminen maisema.
Juniorivalmentaja Aleksi Räihä on huomannut, että pienimmät lapset innostuvat liikunnasta kovasti ja into säilyy parin ensimmäisen kouluvuoden ajan. Kuva: Mira Pelo / Yle

Nuorille koulutusta urheilutoiminnasta

Vähäväkisissä maakunnissa seuratoimintaan etsitään nyt voimaa sekä jatkuvuutta nuorista ja nuorista aikuisista. Lapin Liikunta ry ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestävät parhaillaan 15–25 -vuotiaille koulutusta urheilujohtamisesta.

Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan nuorille suunnatuissa työpajoissa tutustutaan esimerkiksi urheilutapahtuman järjestämiseen ja työskentelyyn urheilujärjestössä. Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta urheilun alalta tai urheilujohtamisesta. Koulutus huipentuu elokuussa kansainvälisiin Barentsin kesäkisoihin, jotka järjestetään Meri-Lapissa.

Lapsien vähyys näkyy pienissä kunnissa

Suomen Olympiakomitea seuraa urheiluseurojen tilannetta kyselyillä sekä tapaamisilla. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella seuratoiminnan suurin huolenaihe on vapaaehtoisten riittävyys.

Huolta kannetaan myös valmentajien ja ohjaajien riittävyydestä ja harrastajamäärän vähentymisestä sekä siitä, että kilpailu vapaa-ajasta kasvaa. Moni on huolissaan myös lapsimäärän pienenemisestä.

Lapin kunnissa yleinen murhe on muuttotappio ja syntyvyyden lasku, mikä kutistaa lasten määrää nopeasti. Urheilutoiminnassa lasten vähyys voi näkyä esimerkiksi siinä, että edes suosituimmissa lajeissa ikäkausijoukkueita ei saada aikaan.

– Pienissä kunnissa onkin tehty yhdistelmäjoukkueita eri-ikäisistä harrastajista tai eri sukupuolta olevista harrastajista, tietää Lapin Liikunta ry:n seurakehittäjä Suvi Karusaari.

Lapissa joukkuelajit ovat suosituimpia

Lapissa suurimmat harrastajamäärät ovat Karusaaren mukaan jalkapallossa, jääkiekossa, salibandyssä ja voimistelulajeissa. Myös frisbeegolfin ja golfin harrastajia Lapissa on paljon.

Karusaari tuo esille myös sen, että Lapissa tärkeä lasten liikuttaja ovat erilaiset kylien seurat. Näiden kyläseurojen toimintaan osallistuvat harrastajat eivät rekisteröidy aktiiviliikkujiksi samalla tavalla kuin lajiyhdistysten jäsenet ja lisenssin hankkineet harrastajat.

Suosittelemme