Vakavasti väkivaltaiset lapset tarvitsevat eri ammattialoja yhdistäviä hybridiyksikköjä, sanoo lapsiasiavaltuutettu

Väkivaltaisesti oireilevat lapset tarvitsevat apua, joka ei siirry vastaanotolta toiselle vaan tulee heidän luokseen, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosiraportissaan.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Investointi hybridiyksiköihin maksaisi Pekkarisen mukaan itsensä aikaa myöten takaisin. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
STT

Vakavasti väkivaltaiset ja itsetuhoiset lapset tarvitsevat hybridiyksikköjen apua, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosiraportissaan.

Hybridiyksiköissä yhdistyvät psykiatrian, psykologian, lastensuojelun ja erityispedagogiikan osaaminen. Tällaisissa yksiköissä ymmärretään Pekkarisen mukaan erilaisia syitä, miksi lapset oireilevat voimakkaasti väkivaltaa käyttäen.

– Jotta sen voi ymmärtää, siihen tarvitaan useamman ammattilaisen viisaus. Tällaisessa hybridiyksikössä se viisaus tulee yhteen. Eli lapsen ei tarvitse enää apua saadakseen siirtyä paikasta ja vastaanotolta toiselle, vaan kaikki apu tulee hänen luokseen, Pekkarinen sanoo STT:lle.

Lapsen näkökulmasta on Pekkarisen mukaan usein yhdentekevää, mitä ammattikuntaa aikuinen edustaa, kunhan tämä on läsnä oleva, lapsen luottamuksella kohtaava ja osaava aikuinen. Tärkeää on myös, että auttavat aikuiset pysyvät samoina.

Kreivin aika muutokselle

Investointi hybridiyksiköihin maksaisi Pekkarisen mukaan itsensä aikaa myöten takaisin ja alkaisi jopa tuottaa hyvää.

– Tässä pitäisikin ymmärtää pitkäjänteisyys. Eli vaikka tällaisen osaston perustaminen ja sen toimeen saattaminen voi viedä sekä rahaa että aikaa ja osaamispääomaa, niin pitkällä tähtäimellä se tulee keventämään järjestelmän niin taloudellisia, inhimillisiä kuin osaamisen kustannuksia.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä nyt jos koskaan olisi Pekkarisen mukaan kreivin aika tehdä tällainen uudistus.

– Tällä hetkellä nämä lapset jauhautuvat rikki meidän järjestelmässämme. Se, että yksikin ihminen menetetään tulevaisuuden Suomesta, on suuri menetys koko yhteiskunnalle. Pääsääntöisesti nämä lapset olisivat kuntoutettavissa toimintakykyisiksi aikuisiksi, jos he vaan saisivat hyvää ja oikeaa apua osakseen, hän painottaa.

Lisää unta ja lepoa

Lapsiasiavaltuutetun näkökulmasta Suomen lapset ja nuoret voivat somaattisesti yleisesti ottaen hyvin, kun verrataan nykyistä tilannetta vaikkapa 50 vuoden takaiseen tilanteeseen.

Pekkarinen näkee kuitenkin myös ilmiöitä, joihin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ensinnäkin lasten ja nuorten pitäisi nukkua ja levätä nykyistä enemmän. Lisäksi pitäisi pitää huoli, että lapset syövät terveellisesti.

Lapset ja nuoret myös liikkuvat Pekkarisen mukaan huomattavasti vähemmän kuin ennen.

Lisäksi lasten ja nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen jännittäminen ovat Pekkarisen mukaan jonkin verran lisääntyneet.

Suosittelemme