Viime kesän padosta Tenojoessa saattoi olla enemmän haittaa kuin hyötyä – uusi pato jo suunnitteilla

Viime kesänä Tenojokeen asennettu kyttyrälohipato ei toiminut suunnitellusti. Pato hidasti suojellun atlantin lohen nousua jokeen sekä lohenpoikasten pääsyä mereen.

Kyttyrälohipato Tenojoessa, Norjan Tana brussa.
170 metriä pitkä poikkipato asennettiin Tenojokeen alkukesästä 2023. Tulevana kesänä asennetaan testipato, joka on 50 metriä pitkä. Kuva: Vesa Toppari / Yle
Kaija Länsman

Viime kesänä hyvin aikein Tenojoen poikki vedetty pato saattoi tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Raportti vahvistaa viime kesän huolet padon vaikutuksista.

Norjan puolelle asennetun padon tarkoitus oli suojella Tenon lohta pyytämällä pois vieraslajia, kyttyrälohta.

– Pato ei toiminut siinä tarkoituksessa, missä piti, tiivistää Luken tutkija Panu Orell.

Norjan luonnontutkimuksen instituutin tuoreen selvityksen mukaan suojellun atlantin lohen käyttäytyminen padon äärellä erosi merkittävästi kyttyrälohen käyttäytymisestä. Atlantin lohi oli epäluuloinen ja haluton yrittämään nousua padon läpi. Kyttyrälohet taas nousivat päättäväisemmin ja tunkivat jopa päätä patotolppien väliin etsiessään läpipääsyä.

170 metriä pitkä poikkipato asennettiin Tenojokeen alkukesästä 2023. Raportin mukaan on mahdoton sanoa, estikö pato vaellukset, mutta ainakin se hidasti vaellusta kumpaankin suuntaan.

– Ei voida sanoa, että kala olisi uinut padolle ja todennut ettei tästä pääse läpi ja palannut merelle. Teoriassa tämä on mahdollista, pohtii Orell.

Paikalliset vastustivat viime kesänä patoa ja vaativat sen purkua mielenosoituksella.

Vaellukset kumpaankin suuntaan joella hidastuivat

Raportin mukaan talven joessa lepäämässä viettäneet talvikot ja mereen vaeltavat smoltit, eli lohen vaelluspoikaset etsivät pääsyä joesta mereen. Pato aiheutti näille kaloille ylimääräisen haasteen.

– Vaelluksen hidastuminen ei ole hyväksi smolteille. Niiden pitäisi päästä merelle tiettynä aikana, kun siellä on hyvät ravinto-olosuhteet, selittää Orell.

Smolttien havaittiin uivan poikkipatoa pitkin edes takaisin. Luonnoton systeemi, kuten tutkija patoa kuvailee, saattoi olla vaelluspoikasille liikaa. Ne olisivat mahtuneet pujahtamaan patotolppien välistä.

– Ne ovat herkkiä kaloja, ne reagoi siihen. Voi sanoa, että ne pelkäävät sitä ja etsivät väylää pois, jatkaa Orell.

Norja asentaa Tana Brun lähelle testipadon ensi kesänä

Norjan ympäristödirektoraatti on tyytymätön viime kesän padon saalislukuihin. Kyttyrälohia nousi 170 000, joista vain vajaat 8000 saatiin pyydystettyä.

Tiedotteessaan Norjan ympäristödirektoraatti kertoo valmistautuvansa seuraavaan kyttyrälohien invaasioon, joka tapahtuu kesällä 2025. Kyttyrälohi nousee kudulle jokiin vain joka toinen vuosi, joten vuosi 2024 on välivuosi.

Tenoon asennetaan uusi pato testimielessä jo tulevana kesänä.

Pato tulee olemaan 50 metriä leveä ja se pystytetään lähelle Norjan Tana Bruta, tarkennetaan ympäristödirektoraatista. Padon avulla kokeillaan erilaisia teknisiä ratkaisuja ja se tulee olemaan testipyynnissä kuukauden ajan.

Tutkijat ovat tuoneet raportissa esille kehitysajatuksia. Padoissa pitäisi olla esimerkiksi enemmän kalaportteja, joilla turvataan luonnonlohien helpompi nousu kotijokeensa.

Suosittelemme