Sämikielân luuhâm puáhtá leđe motomijd párnáid vaigâdub ko suomâkielân. Ton uáinust lává anarâškielâ luoka uáppeeh Hanna-Riina Nikula já Sampo-Oskar Sieppi.
Ohtâ suijâ toos puáhtá leđe tot, ete sunnuu sämikielâ luuhâmpäälgis lii potkânâm luuhâm oppâm maŋa.
Tääl párnáid lii almostum vuosmuš älkkees luuhâm kirje, mii kolgâččij toohâđ luuhâm älkkeebin. Tot lii uáivildum vuosmuu čaabâkirjálâšvuođâ kiirján luuhâm oppâm maŋa.
Taas räi anarâškielâliih párnááh láá kolgâm sirduđ suomâkielâlijd kiirjijd, mon keežild kielâkevttim potkân tehálii muddoost, muštâl Patu fiskis peivi -kirje čällee Anniina Veitonmäki.
Kirje suápá meid párnáid kiäin láá luuhâmháástuh.
Anarâškielâliih párnááh loheh sehe sämi- ete suomâkielân. Puohâi mielâst sämikielân luuhâm ij lah vaigâd.
Anarâškielâ luoka uáppei Lars-Antti Angeli já Noel Paananen mielâst sämikielân luuhâm lii älkkeb ko suomâkielân luuhâm.
Sampo-Oskar Sieppi mielâst luuhâm lii tääl älkkee, veikkâ aalgâst tot ij lamaš.
– Tom kalga hárjuttâllâđ nuuvt uáppá.
Juhháán Nikula vist lii luuhâm ennuv já tondiet tot lii sunjin älkkee kuohtuin kieláin.
Párnái mielâkirjeh láá ovdâmerkkân Vuolli Vuonjâš ađai Aku Ankka, liäibumkirjeh já puásuikirjeh. Sij puohah meid áiguh luuhâđ Patu fiskis peivi -kirje.
Patu fiskis peivi lii vuosmuš kirje käävci uási kirjerááiđust. Veitonmäki lii čáállám jo čuávuváid kiirjijd, já tääl ocá ruttâdem kuvviittem várás.
– Ličij tehálâš, et párnáin ličij jyehi luuhâmtääsist kirjeh sii jieijâs kielân.