Naton perustamisesta tulee kuluneeksi tänään torstaina 75 vuotta. Samalla Suomi juhli yksivuotispäiväänsä Natossa ja useat Itä-Euroopan maat 20 vuottaan. Liitto on kasvanut 12:sta jäsenestä 32:een.
Nato sanoo olevansa suurempi ja vahvempi kuin koskaan.
Juhlapuheessaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg nosti liittouman historiasta esiin kolme kääntöpistettä: Balkanin kriisin, Yhdysvaltoihin kohdistuneen terroristien kaksoistornihyökkäys ja Krimin miehityksen.
Balkanin kriisin aikaan 90-luvulla Nato keskittyi kriisinhallintaan. Kaksoistornihyökkäyksen jälkeen maat kävivät sotaa terrorismia vastaan.
Krimin miehityksestä vuonna 2014 alkoi kehitys, jolloin Nato palasi alkuperäiseen tehtäväänsä: puolustamaan jäseniään. Se otti tehtäväkseen myös tukea Ukrainaa Venäjän hyökättyä maahan vuonna 2022.
Alkuperäinen Washingtonin sopimus oli tuotu vitriinissä esille Naton päämajan agoralle Brysselissä, missä ulkoministerit ja Naton johto juhlivat vuosipäivää.
Sopimuksen 14 artiklaa määrittävät muun muassa, että liittolaisten on yhdessä ja erikseen huolehdittava kyvystään vastata hyökkäykseen (3. artikla), ja hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan (5. artikla).
Nato luotiin Toisen maailmansodan jälkeiseen maailmaan, jossa kommunismin uhka leijui ja Eurooppa oli pitkälti raunioina. Tarkoitus oli yhdistää Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kommunismin ja Venäjän uhkaa vastaan.
Naton ja Venäjän suhteet ovat vaihdelleet geopolitiikan tuulien ja Venäjän kulloisenkin johdon mukana kylmästä sodasta jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Tällä hetkellä suhteet ovat käytännössä jäässä, eikä Venäjän kanssa käydä keskustelua.
Vuosijuhlat vietettiin ulkoministerikokouksen yhteydessä. Ministerikokous on keskustellut Ukrainan tukemisesta.
Nato varautuu tukemaan Ukrainaa vuosia tai vuosikymmeniä. Tämä tarkoittaa aseiden lahjoittamista sekä maan yhteiskunnan ja armeijan rakentamista Nato-kelpoiseksi.
Nato-maat tukevat Ukrainaa aseellisesti paljon, mutta eivät niin paljon, että Ukraina voisi puolustautua Venäjältä haluamallaan tavalla. Ulkoministerikokouksessa vieraillut Ukrainan ulkoministeri Dmitro Kuleba sanoi, että hänellä on yksi viesti ja toive: Patriot-ohjukset. Yhdysvaltalaisvalmisteiset Patriotit ovat tehokkaita ilmatorjuntaohjuksia.
Tähän liittyy Naton ensimmäinen huoli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti, että Euroopan puolustuskyky ei ole sillä tasolla kuin pitäisi. Euroopan maat antoivat asevarastojensa huveta kylmän sodan päätyttyä, eivätkä markkinat ole tuottaneet toistaiseksi riittävästi aseita omien tai Ukrainan varastojen täydentämiseen.
Joillakin Nato-mailla on täysi työ saada puolustuksensa siihen kuntoon, että jos armeijaa tarvittaisiin, se todella pystyisi taistelemaan. Tänä vuonna vasta 18 jäsenmaata yltää liittokunnan tavoitteeseen, että kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään puolustukseen.
Toinen huoli liittyy Yhdysvaltojen rooliin Natossa. Euroopan puolustus ja Naton pelote nojaa pitkälti Yhdysvaltoihin. Marraskuun presidentinvaalien ennakkosuosikki Donald Trump on käyttänyt rehevää retoriikkaa Nato-maista, jotka eivät maksa osuuttaan puolustuksesta.
Juhlapuheessaan Stoltenberg puhuikin Euroopasta ja Yhdysvalloista.
– En usko Yhdysvaltoihin yksin. Kuten en usko Eurooppaankaan yksin. Uskon Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan yhdessä, Natossa, Stoltenberg lausui.