Lasten ja nuorten aivot ovat erityisen alttiita kiusaamisen vaikutuksille. Näin uskoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Birgitta Paranko.
Tutkija olettaa sekä negatiivisen että positiivisen palautteen vaikuttavan aivoihin lapsuus- ja nuoruusaikana vahvemmin kuin muina ikäkausina, sillä aivot ovat tuolloin niin muovautuvaiset.
Tutkimusten mukaan aivot reagoivat nuoruudessa erityisen vahvasti kavereilta saatuun palautteeseen. Tarve kuulua osaksi ryhmää on suuri.
– Kiusaaminen on aina kielteistä palautetta. Se on kiusatulle vahva viesti siitä, että tätä ei hyväksytä osaksi yhteisöä vaan jätetään sen ulkopuolelle, Paranko sanoo.
Paranko on mukana tutkimusryhmässä, joka tekee Koulukiusaaminen ja vuorovaikutustilanteet -nimistä tutkimusta. Tutkimus tarkastelee miten koulukiusaaminen näkyy aivojen toiminnassa.
Parangon mukaan kokonaisvaltaista tutkimustietoa koulukiusaamisen vaikutuksista aivoihin ei toistaiseksi ole. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan ulkopuolisuuden kokemusta aivoissa, jollaiseksi toki kiusaamisenkin voi laskea.
Turun yliopiston tutkimuksessa osallistujille näytetään koulumaailmassa kuvattuja videoita. Osassa videoista lapset puhuvat videon katsojalle ystävällisesti, osassa videoista lasten puhe ja käyttäytyminen stimuloivat taas koulukiusaamiskokemusta. Samalla tutkijat tutkivat magneettikuvauksella, miten katsojan aivot reagoivat videoihin.
Tutkimus on vielä kesken, mutta Paranko on jo päässyt analysoimaan tutkimusdataa. Aineiston perusteella kiusaamiskokemus vaikuttaisi olevan aivojen kannalta kokonaisvaltaisempi kuin aiemmin on osattu ajatella.
– Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että kiusaamiskokemus ei vaikuta ainoastaan tunteiden säätelyyn, vaan myös kehollisista kokemuksista vastaavat alueet aktivoituvat. Myös näköaivokuori aktivoituu enemmän, eli tietoa haetaan tehokkaammin uhkaavan tilanteen aikana.
Aiheen tutkimisessa on omat vaikeutensa
Kokemus kiusatuksi tulemisesta on noussut esille myös koulusurmien yhteydessä. Keskiviikkona poliisi vahvisti, että myös Vantaalla sijaitsevan Viertolan kouluampumisen motiivi oli kiusaaminen.
Paranko puhuu tässä jutussa koulukiusaamisesta yleisellä tasolla eikä viittaa Vantaan tapaukseen.
Hän toteaa, että kaiken kaikkiaan koulukiusaamisen vaikutukset voivat olla vakavia ja pahoinvointi merkittävää.
– Mitä enemmän tulee kiusatuksi, sitä suurempi riski on että kokee masennusta tai ahdistusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kohdalla olisi näin. Seuraukset ovat yksilöllisiä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto on listannut verkkosivuilleen koulukiusaamisen seuraamuksia. Niihin kuuluu monenlaisia henkisen hyvinvoinnin ja mielialan ongelmia. Kiusattu voi kokea muun muassa psykosomaattisia stressioireita, koulumotivaation heikkenemistä ja itsetunnon alenemista.
Paranko toivoo, että koulukiusaamisen välitöntä vaikutusta aivoihin tutkittaisiin enemmän.
– Tiedämme, että koulukiusaamisella on pitkäaikaisia seuraamuksia. Tuntuu turhauttavalta, että kattavaa tutkimustietoa kiusaamisen välittömistä vaikutuksista aivoihin ei ole.
Hän huomauttaa, että koulukiusaamisen tutkimisessa on omat vaikeutensa. Aivojen tutkiminen ylipäätään on monimutkainen kokonaisuus. Realistista koulukiusaamistilannetta taas on mahdotonta tutkia.
Lisäksi jokainen kokee tilanteen omalla tavallaan ja tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä on monia.
Vastuu on aikuisilla
Mannerheimin lastensuojeluliiton kiusaamisen vastaisen työn erityisasiantuntijalta Virpi Pöyhönen kannustaa Ylen jutussa vanhempia olemaan läsnä, jos lapsi tai nuori kertoo kiusaamisesta.
Hän kehottaa vanhempia kuuntelemaan, tukemaan ja ottamaan lapsen tai nuoren kertoman isolla painoarvolla.
Pöyhönen kannustaa vanhempaa olemaan kiusaamistapauksissa yhteydessä heti kouluun. Pöyhönen muistuttaa, että kouluilla kuuluu olla käytännöt, miten kiusaamista ennaltaehkäistään ja miten siihen puututaan.
Juttua päivitetty 5. huhtikuuta kello 9:23: tarkennettu juttuun, että Turun yliopiston tutkimuksen nimi on Koulukiusaaminen ja vuorovaikutustilanteet. Aiemmin jutussa luki, että tutkimusryhmän nimi on Koulukiusaaminen ja vuorovaikutustilanteet.