Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tuntuuko jokainen päivä samanlaiselta? Onko työsi tylsää tai epäpalkitsevaa? Vietätkö enemmän aikaa ruutujen kuin oikeiden ihmisten seurassa? Oletko menettänyt luovuutesi? Entä mitä kuuluu seksihaluille?
Jos vastasit useampaan kysymykseen kyllä, saatat potea elämäntavoistasi johtuvaa väsymystä. Koronan perintönä tullut jumissa olemisen kokemus on laajalti tunnistettu, mutta sille ei ehkä ole löydetty suomenkielistä nimeä. Se on arkisempi ja vähemmän tutkittu ilmiö kuin long covid, eli pitkittynyt koronatauti, jonka oireet ovat pääosin fyysisiä.
Lifestyle fatigue -ilmiön nimesi amerikkalainen psykoterapeutti ja kirjailija Sean Grover Psychology Today -lehdessä. Grover kirjoitti, että pandemian myötä jäänyt yksitoikkoinen elämäntyyli vie pitkittyessään energiaa, minkä vuoksi päivistä selviäminen voi olla hankalaa. Ilon ja innostuksen tunteita on vaikea tavoittaa.
Omaa vastaanottoaan Helsingin Töölössä pitävä psykoterapeutti ja psykologian lisensiaatti Niina Rita tunnistaa, että moni kärsii elämäntavoista johtuvasta väsymyksestä ja apatiasta, joka on viime vuosien aikana luikerrellut kuin varkain osaksi ihmisten elämää.
On ymmärrettävää, että reagoimme jäämällä kotiin sohvan, somen ja sarjojen pariin.
Niina Rita, psykoterapeutti
Hän uskoo, että koronaan liittynyt vetäytyminen oli niin pitkäkestoista, että emme ehkä edes muista, millaista tavallinen arkemme, se vanha normaali”, oli ennen pandemiaa. Kulunut vuosikymmen on ollut haastava muutenkin, sillä koronaa seurasivat Ukrainan ja Gazan sodat sekä energiakriisi. Rita sanoo, että ihmiset jaksavat poikkeusoloja, kunhan tiedämme niiden olevan joskus ohi.
– Nyt yhteiskunnallinen ilmapiiri on sellainen, että tälle epävarmuuden ajalle ei näy loppua. On ymmärrettävää, että reagoimme jäämällä kotiin sohvan, somen ja sarjojen pariin, Rita sanoo.
Ihminen tarvitsee innostumista
Maailman terveysjärjestö WHO lakkasi luokittelemasta koronaa maailmanlaajuiseksi terveydelliseksi hätätilaksi viime keväänä. Silti monen elämäntavat ovat edelleen lähellä poikkeusoloja: sosiaaliset kontaktit ovat minimissä ja elinpiiri kapea. Menot ja lähtemiset harkitaan tarkkaan.
Psykoterapiakeskus Silmukkeen johtava psykoterapeutti Sanna Sinkko uskoo, että kyse on perusturvallisuuden tunteen vaalimisen lisäksi myös tottumuksesta.
– Kun totuimme elämään kauan ilman monia asioita, niin niiden herätteleminen voi olla vaikeaa ja sitä pitää tehdä tietoisesti, Sinkko sanoo.
Katso tästä, mitä vinkkejä helsinkiläiset antavat elämäntyyliväsymyksen nujertamiseen:
Hän muistuttaa, että vaikka jotkut kertovat nauttivan korona-ajan myötä rauhoittuneesta elämästä, eristäytyminen on harvalle pidemmän päälle hyväksi. Suurin osa ihmisistä tarvitsee toki jonkin verran yksinäisyyttä. Itseltään pitäisi kuitenkin kysyä, milloin vetäytyminen oleminen on haitallista?
Toinen kysymys, jonka hän soisi ihmisen kysyvän itseltään kuuluu näin: Olenko oikeasti tyytyväinen samankaltaisina toistuviin pötköksi sekoittuviin päiviin?
– Totta kai sellainen sopii jollekin. Jotkut voivat ajatella sillä tavalla, koska kokevat pääsevänsä helpommalla totuttamalla itsensä olemaan tyytyväisiä, Sinkko summaa.
Psykoterapeutti Niina Ritan mukaan liian samankaltaisena toistuva arki estää uusien elämänkokemusten syntymisen. Elämästä voi tulla tasaista mattoa, josta puuttuvat kohokohdat. Sellainen turruttaa ennen pitkää. Ihminen tarvitsee innostumista pitääkseen sisäistä elävyyttään yllä.
– Ei ole kiva huomata katsovansa elämän pois lipuvaa harmaata virtaa. Voisi pysähtyä miettimään, että mistä kaikesta olen luopunut ja onko jokin vialla, jos mikään ei oikein nappaa ja tuntee olevansa jumissa, Rita sanoo.
Ryhtyminen on muutoksen vaikein vaihe
Elämäntyylistä johtuva väsymys ei ole virallinen diagnoosi, kuten masennus, joka harvoin talttuu ilman ammattilaisen apua. Psykoterapeutit sanovat, että elämäntyyliväsymykseen auttaa sen pohtiminen, millä ja miten päivänsä täyttää.
– Jos olo ei muutu elämäntapojen muutoksen myötä, tilanne on hyvä selvittää, Rita summaa.
Niina Ritan mielestä epämukavuudesta seuraava ahdistus on hyvä tunne sen takia, koska se kertoo, että näin ei voi jatkaa. Siksi onkin hyvä pysähtyä ja tehdä interventio itsensä kanssa. Elämäntyylistä johtuvasta väsymyksestä kärsivä voi miettiä, mitä tehdä elävöittävää voisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Ritan mukaan ei kannata kertaheitolla yrittää muuttaa kaikkea.
– Jos tekee joka päivä vaikka 15 minuuttia jotain sellaista, mitä haluaisi tehdä, niin sitähän kertyy vuodessa ihan valtava määrä, hän kannustaa.
Vastaanotollani tulee usein ilmi, kuinka hirveän paljon aikaa vietämme somessa.
Sanna Sinkko, psykoterapeutti
Sanna Sinkko muistuttaa, että arjen kuuluu olla toisinaan puuduttavaa, mutta jos se on pelkästään sitä, on syytä tehdä korjausliike.
– Moni elää sillä tavalla, että lomalla voi sitten rentoutua ja tehdä asioita, vaikka suurimmaksi osaksi elämä on arkea. Se on tässä ja nyt. Jos emme pysty löytämään arjesta niitä innostavia asioita, elämä jää laihaksi, Sinkko sanoo.
Väsynyttä ihmistä on vaikea motivoida muutokseen, koska väsyneenä teemme helposti ratkaisumme nopea mielihyvän tavoittelu edellä: rojahdamme sohvalle, tartumme puhelimeen, painamme kaukosäädintä, syömme itsemme ähkyyn.
Sinkko toivoo, että käyttäisimme samalla tavalla aikaa ja energiaa uuden etsimiseen kuin puhelimien selaamiseen.
– Vastaanotollani tulee usein ilmi, kuinka hirveän paljon aikaa vietämme somessa. Siitä tulee pelkästään suttuinen olo. Se on täysin hukkaan heitettyä energiaa.
Psykoterapeutit tietävät, että ryhtyminen on muutoksen vaikein vaihe. Ulkoapäin tulevaa kestävää ratkaisua ei ole olemassa. Jos olisi, maailma olisi toisenlainen. Aito muutos lähtee aina omasta vastuunotosta.
– Sohvan nurkassa ei parannu itsestään yhtään mikään, korkeintaan flunssa, Sinkko summaa.
Artikkelia muokattu 9.4.2024 kello 11.33: kansainvälinen terveysuhka muutettu maailmanlaajuiseksi terveydelliseksi hätätilaksi.