Puolassa tapahtuu nyt ”Euroopat” – kahtiajakautunut väki menee vaaleihin, joiden lopputulos voi olla ennen näkemätön

Viljelijöiden mielenosoituksia, äärioikeiston nousua ja valmistautumista vaaleihin. Tämä on tuttua eri puolilta Eurooppaa, mutta Puola saattaa kulkea askeleen edellä.

Traktoreita, vaalimainos ja itseään kuvaava ihminen.
Kuvassa sunnuntain vaaleihin liittyvä vaalimainos (vas.), äärioikeistolaisen Konfederacja -puolueen johtaja sekä maanviljelijöiden traktorimarssi.
Justas Stasevskij

VARSOVA Pamahduksia, palosireenien ulvontaa ja banderolleja, joissa on viittauksia natsi-Saksaan ja Neuvostoliittoon. Tällaista oli viljelijöiden mielenosoituksessa maaliskuussa. Eikä paikalla ollut pelkästään traktoriväkeä, vaan joukkoon oli tunkenut EU:n vastustajia ja äärioikeistoakin.

Ollaan syvästi kahtiajakauteessa maassa, joka valmistautuu tuleviin vaaleihin eri kupliin jakautuneena.

Maa on Puola, ja äkkiseltään katsottuna se on kuin Eurooppa pienoiskoossa.

Puolaa leimaavia seikkoja, kuten viljelijöiden mielenosoituksia, EU-tyytymättömyyttä, äärioikeiston nousua ja kahtiajakautuneisuutta on nähty kuluneena talvena Euroopan laidalta laidalle. EU-vaalit ovat tulevana kesänä, ja asiantuntijat ennustavat laitaoikeistolle menestystä, jollaista ei ole ennen nähty. Myös Puolan äärioikeistolle mielipidemittaukset ennakoivat äänivyöryä.

Tällaista oli viljelijöiden mielenosoituksessa Varsovassa maaliskuussa:

Puolan tilanteessa on kuitenkin omat erityisyytensä, toteaa tutkijatohtori Jacek Kucharczyk.

– Puolan poliittinen kehitys kulkee eri suuntaan kuin muualla Euroopassa, Kucharczyk sanoo.

Tutkija viittaa siihen, että Puola jätti viime syksynä taakseen kahdeksan vuotta jatkuneen oikeistopopulistien valtakauden. Monessa muussa Euroopan maassa, kuten Italiassa, Slovakiassa tai Hollannissa populistit ovat vasta tarttumassa tai tarttuneet vallankahvaan.

Kucharczyk toimii puolalaisen Institute of Public Affairs -tutkimuslaitoksen johtavana tutkijana.

Puolan kansallismielinen ja vanhoillinen puolue Laki ja Oikeus aiheutti harmaita hiuksia EU:ssa, kun se rapautti maan oikeusjärjestelmää ja mediaa. Suunta oli sama kuin Unkarilla. Lopulta EU päätti jäädyttää Puolalle kuuluvat tukimiljardit.

– Edellinen hallitus kävi jatkuvaa kamppailua Brysselin kanssa, ja EU:n ja Saksan vastainen viesti oli olennainen osa sen retoriikkaa, Kucharczyk sanoo.

Puolan uusi pääministeri Donald Tusk johtaa keskustaoikeistolaista Kansalaisfoorumi -puoluetta, ja yksi hänen tärkeimmistä haasteistaan oli Kucharczykin mukaan Puolan aseman palauttaminen EU:ssa ja kansainvälisellä näyttämöllä.

Suunta kääntyi nopeasti. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi helmikuussa vapauttaa oikeusvaltiorikkomusten takia jäädytetyt miljardit.

– Olemme vaikuttuneita teidän ja Puolan kansan ponnisteluista oikeusvaltion palauttamiseksi yhteiskuntanne selkärangaksi, von der Leyen julisti.

Frankrikes president Emmanuel Macron, Tysklands förbundskansler Olaf Scholz och Polens premiärminister Donald Tusk
Ranskan Emmanuel Macron (vas.), Saksan Olaf Scholz ja Puolan Donald Tusk tapasivat maaliskuussa Berliinissä. Kuva: AFP / LEHTIKUVA / ODD ANDERSEN

Toinen esimerkki Puolan roolin kasvusta on niin sanotun Weimarin kolmikon elvyttäminen. Weimarin kolmikko on Ranskan, Saksan ja Puolan yhteistyöfoorumi. Kun perinteisesti EU:n johtavina maina ovat toimineet Saksa ja Ranska, on Puola nyt onnistunut tunkemaan kärkimaiden joukkoon.

Pelkkää voitonmarssia ei Tuskin tuore hallitustaival ole kuitenkaan ollut. ”Sata uudistusta sadassa päivässä” oli Donald Tuskin vaalilupaus ennen viime lokakuun parlamenttivaaleja.

Puolalaismedian mukaan Tusk on onnistunut toteuttamaaan lupaamistaan uudistuksista ehkä kymmenkunta. Tutkijalla on selkeä syy uudistusten vähäisyyteen:

— Presidentti ja perustuslakituomioistuin tekevät kaikkensa, jotta uudistuksia ei saada läpi, Kucharczyk sanoo.

Presidentti Andrzej Dudan tausta on Oikeus ja Laki -puolueessa, ja perustuslakituomioistuimesta puolue teki itselleen liittolaisen, joka siis nyt jarruttaa uuden hallituksen toimia.

Vaalit mittaavat hallituksen tuen

Todellinen mittari tuoreen hallituksen luottamukselle koittaa, kun Puolassa järjestetään aluevaalit sunnuntaina. Tusk on sanonut, että ne ovat Puolalle jopa tärkeämmät kuin viime lokakuun parlamenttivaalit olivat.

Kucharczyk kiteyttää vaalien merkityksen näin:

– Taisto puolalaisten sydämistä ei ole vielä päättynyt. Vaaleissa joko sinetöidään tuoreen hallituksen voitto, tai sitten vaalit osoittavat, että Laki ja Oikeus -puolueella on edelleen vankka asema maassa, sanoo Kucharczyk.

Osa mielipidemittauksista ennakoi suhteellisen tasaista kannatusta Tuskin keskustaoikeistolaiselle puolueelle sekä kansallismieliselle Laki ja Oikeus -puolueelle. Hurjimman skenaarion mukaan vaalit voivat kuitenkin merkitä jopa Laki ja Oikeus -puolueen loppua.

Laki ja Oikeus -puolue oli syksyn parlamenttivaaleissa suurin puolue yli 35 prosentin ääniosuudella. Entinen hallituspuolue ei kuitenkaan onnistunut muodostamaan hallitusta.

Vaalien jälkeen Laki ja Oikeus ajautui sisäisiin riitoihin. Puolueen jäseniä kohtaan paljastuu yhä enemmän korruptioepäilyjä. Viime viikolla uutisoitiin, että puolueen johdossa ollut, Puolan pääministerinä toiminut Mateusz Morawiecki on korruptioepäilyjen kohteena.

Alla olevalla videolla tutkija Jacek Kucharczyk kertoo, miksi aluevaalit ovat Puolassa tärkeät:

Viljelijät saivat sympatiat

Puolassa maanviljelijät ovat osoittaneet mieltään jo vuoden. Muualla Euroopassa on nähty vastaavia protesteja, mutta Puolan tilanteen tekee erityiseksi se, että syyttävä sormi osoittaa EU:n lisäksi Ukrainaan. Puolalaisviljeliljöitä kismittää Ukrainasta kuljetettava halpa vilja, ja he ovat estäneet kuljetuksia tukkimalla raja-asemia.

Viljelijät ovat onnistuneet saamaan kansan sympatiat puolelleen, ja EU:n vankkana tukijana tunnettu Tusk on joutunut tasapainoilemaan EU:n ja maanviljelijöiden välillä.

– Hän on kritisoinut EU:n sääntelyä ja siirtänyt vastuuta sille. Hän menee siis Brysseliin ja palaa viljelijöiden luo sanoen: onnistuin neuvottelemaan muutoksista, jotka täyttävät vaatimuksenne, Kucharczyk kertoo.

EU-myönteisyys on ollut Puolassa perinteisesti erittäin korkeaa, vaikka EU:ta arvostelevilla oikeistopopulisteilla ja äärioikeistolla onkin mielipidemittausten mukaan jopa yli 40 prosentin kannatus. Ilmiötä selittää osittain Puolan traumaattinen kokemus osana neuvostoblokkia ja halu kuulua länteen.

Nyt on nähtävissä muutos, Kucharzcyk sanoo.

– EU:ta arvostellaan enemmän kuin aiemmin.

Osansa on äärioikeistolaisella Konfederacja-puolueella, joka yrittää hyötyä protestimielialasta. Puolue on ollut mielipidemittauksissa välillä jopa kolmanneksi suurin puolue.

Konfederacja-puolueen johtaja Krzysztof Bosak kertoo videolla, mitä kaikkea hänen puolueensa vastustaa:

Puolan parlamenttivaalit lokakuussa osoittivat, kuinka kahtiajakautunut Puola on poliittisesti. Länsi-Puolassa nykyiset hallituspuolueet voittivat kaikilla alueilla, kun Itä-Puolassa tilanne oli päinvastainen Laki ja Oikeus -puolueelle, Varsovan aluetta lukuun ottamatta.

Tutkijan mukaan polarisaatio on ainakin osittain keinotekoista, ja siitä hän syyttää Laki ja Oikeus -puoluetta.

– Kahtiajako johtuu pohjimmiltaan Laki ja oikeus -puolueen politiikasta. Vastakkainasettelu toimi heidän edukseen pitkään.

Suosittelemme