Työelämässä kaivataan rakennemuutosta, eikä asennemuutosta!
On korkea aika puuttua eriarvoisuutta tuottaviin rakenteisiin.
Tässä muutama esimerkki puhetavasta, joka on yleistynyt viime vuosina keskiluokkaisessa kuplassani.
Rakenteet ovat helppo syntipukki.
Kehnot rakenteet näyttävät pilkistävän esiin kuin siivoamatta jääneet koirankakat sulaneen kevätlumen alta. Rakenteiden kerrotaan olevan syy mitä moninaisimpiin ongelmiin. Silti yhtä asiaa vältellään kuin koirankakkaan astumista: Harva vaivautuu kertomaan, mitä nämä paljon parjatut rakenteet oikeastaan ovat.
Yksilön rajatonta potentiaalia ylistävän uusliberalistisen ihmiskuvan valtakaudella näkökulma, jossa huomioidaan yhteiskuntarakenteiden vaikutus ihmiselämään, on tarpeellinen. Se voi auttaa ymmärtämään, että syypää kurjuuteen tai onneen ei löydy vain omasta navasta.
Suomessa on edelleen yhteiskuntaluokkia, jotka vaikuttavat tosiasiallisiin ja koettuihin mahdollisuuksiin elämässä. Myös toiset ihmiset ja silkka sattuma vaikuttavat siihen, millaiseksi vaikkapa hyvinvointimme tai elämämme muodostuu.
Tarpeellisuudestaan huolimatta rakennepuhetta vaivaa liuta ongelmia. Asiantuntijatyössäni olen taatusti syyllistynyt näistä jokaiseen.
Ensinnäkin rakennepuhe on epämääräistä. Rakenteet ovat helppo syntipukki, asia tuolla jossain, jota on yksinkertaista syyttää monimutkaisista ongelmista. Kenties juuri tämän vuoksi jotkut kokevat rakenteiden merkityksestä puhumisen uhriutumisena.
Rakenteista ja rakennemuutoksesta keskustelevat lähinnä ne, joilla on ymmärrys siitä, mitä rakenteet ovat ja valtaa vaikuttaa niihin.
Toiseksi rakennepuhe voi olla ulos sulkevaa. Rakenteista ja rakennemuutoksesta keskustelevat lähinnä ne, joilla on ymmärrys siitä, mitä rakenteet ovat ja valtaa vaikuttaa niihin.
Kolmannen ongelman toin esiin jo aluksi: Rakenteista puhuttaessa ei usein määritellä tarpeeksi selkeästi ja konkreettisesti, mitä rakenteilla kyseisessä asiayhteydessä tarkoitetaan.
Sama pulma on jonkun lukijan mielestä varmasti vaivannut tätäkin kolumnia. Tartun siis uhkarohkeaan tehtävään: Yritän määritellä, mitä rakenteet ovat.
Teen kuten useimmat ihmiset epämääräisen tai vieraan käsitteen kuullessaan: Kirjoitan hakukoneeseen ”mitä ovat yhteiskunnan rakenteet”.
Saan 0,23 sekunnissa noin 885 000 tulosta. Ensimmäinen hakutulos johtaa Wikipediaan, joka määrittelee rakenteet ”vakiintuneiksi tavoiksi, joilla ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa”. Melko epämääräistä.
Valtiolla.fi -sivusto määrittelee rakenteet organisaatioiden aineettomaksi ja aineelliseksi pääomaksi, joilla suunnataan yksilöiden ja yhteisöjen työtä, kehittämistä ja uudistamista. Aikamoista kapulakieltä. Sulkeissa kerrotaan onneksi muutama konkreettinen esimerkki. Rakenteet voivat tarkoittaa esimerkiksi johtamisjärjestelmää, arvoja, sääntöjä tai vaikkapa tietojärjestelmiä.
Monenkirjavia määritelmiä selatessani minulle käy selväksi, että rakenteista puhuttaessa ei useinkaan kuvata, mitä rakenteet ovat, vaan sitä mihin ne vaikuttavat. Todetaan siis esimerkiksi, että rakenteet ylläpitävät valtaa tai rasismissa on kyse rakenteista.
Rakenteet ovat kuin koko Suomen kattava tieverkosto tai sisäilma. Ne vaikuttavat päivittäiseen elämäämme.
Rakastan kielikuvia. Ne saattavat olla kömpelöitä, mutta parhaimmillaan ne auttavat ymmärtämään ilmiöitä, joita on muutoin vaikeaa selittää. Kokeilen, olisiko niistä apua.
Rakenteet ovat kuin koko Suomen kattava tieverkosto tai sisäilma. Ne vaikuttavat päivittäiseen elämäämme.
Osa niistä on silmin nähtäviä, mutta vielä suurempi osa on näkymättömiä. Vaikkapa käsitykset siitä, millaista on hyvä elämä tai millainen on kelpo ihminen ovat tällaisia näkymättömiä rakenteita.
Kun tiet tai sisäilma ovat moitteettomassa kunnossa, emme kiinnitä niihin huomiota. Kun autoihin syntyy vaurioita tai ihmiset sairastuvat sisäilmasta, havahdumme teiden ja ilmanlaadun merkitykseen. Sama pätee rakenteisiin.
Kaikki autot eivät tietenkään hajoa huonolla tiellä, eivätkä kaikki ihmiset kärsi sisäilmaongelmista.
Kehnojen rakenteiden vaikutus osuukin yleensä ensimmäisenä niihin, jotka ovat syystä tai toisesta haavoittuvassa asemassa. Jostain kumman syystä meillä on tapana tulkita nämä tilanteet merkiksi ihmisen eikä rakentamamme systeemin heikkoudesta.
Rakenteet ovat ihmisten yhteistoiminnan tulosta. Siksi meillä ihmisillä on valtaa ja vastuuta vaikuttaa niihin.
Jos yhteiskunnallisiin ongelmiin halutaan puuttua, silmät tulisi avata niille, jotka oireilevat ensin. Tästä päästäänkin isoon kysymykseen: Miten rakenteita muutetaan?
Tylsä yhteiskuntatieteilijän vastaus kuuluu: Käyttäkää ääntänne, liittykää yhteen ja vaikuttakaa niihin, joilla on valtaa vaikuttaa rakenteisiin. Aloittaa voi esimerkiksi järjestäytymisestä tai äänestämisestä.
Emilia Kujala
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä ja psykoterapeutti, joka toivoo ihmisten keräävän koiriensa jätökset.