Yli 500 ympäristötutkijaa on allekirjoittanut avoimen kirjeen EU:n ennallistamisasetuksen puolesta. Pääosin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevät tutkijat peräänkuuluttavat ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä niin maa- ja metsätalouselinkeinolle kuin koko yhteiskunnalle.
Tutkijat painottavat, että luontoa koskevissa poliittisissa päätöksissä pitäisi katsoa pitkän aikavälin julkista etua välittömien taloudellisten hyötyjen sijaan. Ennallistamisen lykkäämisellä taloudelliset haitat siirretään tulevaisuuteen.
– Monimuotoisuuden suojelu nähdään ylellisyytenä, johon ei ole varaa, vaikka todellisuudessa ekosysteemien terveydestä huolehtiminen muun muassa ennallistamalla on edellytys koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kriisinkestävyydelle, kirjeessä kirjoitetaan.
Allekirjoittajat katsovat, että ennallistamisen kustannukset ovat lopulta melko lyhytaikaisia ja rajallisia.
– Mutta sen tuomat hyödyt ovat pysyviä, tai jopa ajan mittaan kasvavia, kun luonto pääsee korjaamaan itse itseään.
Tutkijat huomauttavat, että Suomen luonto ei ole hyvässä tilassa. Heidän mukaansa pikaisesti toteutetulla ennallistamisella voidaan vielä turvata Suomen luonnon monimuotoisuus.
Hallitus kääntyi vastustamaan asetusta
Suomessa EU:n ennallistamisasetuksesta on kiistelty pitkään. Suomen edellinen hallitus oli jopa lähellä kaatua tämän kiistan takia. Syynä vääntöön ovat Suomelle arvioidut kustannukset.
Viime kuussa Suomen kanta asetukseen jyrkkeni, kun Suomi ilmoitti äänestävänsä asetusta vastaan. Aiemmin Suomi oli äänestänyt tyhjää.
Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) perusteli jyrkempää kantaa Suomeen kohdistuvilla kustannuksilla, jotka ovat ministerin mukaan Suomelle yhä liian kovia verrattuna muihin EU-maihin.
Suomi ei ole ainoa maa, joka on kääntynyt vastustamaan ennallistamisasetusta. EU:n puheenjohtajamaa Belgia veti asian pois äänestyksestä viime viikolla, kun ennallistamisen kannalla ollut niukka enemmistö kutistui Unkari käännyttyä asetusta vastaan.
Ennallistamisasetusta vastustavat myös Hollanti, Italia, Puola ja Ruotsi. Suuret maat Saksa ja Ranska tukevat esitystä.