Suomessa on pieni joukko niin väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyviä lapsia ja nuoria, ettei heitä voi hoitaa kotona, sijaisperheessä eikä lastensuojelulaitoksessa. Heille ei siis ole käytännössä paikkaa, jossa olla.
Näin sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Hän arvioi näin äärimmäisesti oireilevia olevan noin parikymmentä.
Tällaiset lapset ja nuoret yrittävät muun muassa satuttaa muita ja hajottaa paikkoja. Osa lapsista voi käyttää väkivaltaa haluamiensa asioiden saavuttamiseksi, ja he voivat olla hyvinkin tunnekylmiä ja häikäilemättömiä väkivallan käyttämisessä.
Osalla on sadistisia piirteitä. Osa taas on taas hyvin itsetuhoisia, eli he esimerkiksi nielevät kaiken, mikä saavat käsiinsä, viiltelevät tai kuristavat itseään.
Näiden lasten ja nuorten kanssa yritetään nyt selviytyä paikoissa, mitä Suomessa on. Käytössä ovat yksityiset lastensuojelulaitokset, järjestöjen ylläpitämät lastensuojelulaitokset ja valtion koulukodit ja ammatilliset perhekodit.
Tulevaisuuden ennuste näyttää huonolta, Pekkarinen sanoo.
Nyt viimesijainen paikka erityisen väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyville nuorille on koulukotien erityisen huolenpidon osastoilla. Niissä paikkoja on 44.
Valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtajan Kaisa Tammen mukaan näille osastoille on tämän vuoden aikana pahimmillaan jonottanut jopa 80 lasta ja nuorta.
Viime viikolla julkaistussa vuosiraportissa Pekkarinen esitti, että vakavasti väkivaltaisia lapsia varten tarvittaisiin kokonaan uusia hybridiyksiköitä. Näissä yhdistyisi kaikki tarvittava apu psykiatriasta erityispedagogiikkaan.
Kannanottoa oli valmisteltu jo pitempään, joten esityksen ajallinen yhteys viime tiistaina Vantaalla tapahtuneeseen Viertolan kouluampumiseen oli Pekkarisen mukaan sattuma.
Viikonloppuna tukensa hybridiyksiköille antoi pääministeri Petteri Orpo. Myös Kaisa Tammi ottaa ehdotuksen ilolla vastaan.
Hän kertoo, että osan väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttävien lasten kanssa pärjätään, mutta ei kaikkien. Siinä hybridiyksiköt voisivat olla avuksi.
– Meillä on lapsia, joiden kanssa kukaan ei pärjää. Lopulta lapsi tietää olevan niin hankala ja pelottava, että käytännössä järjestelmä nostaa kädet pystyyn.
Tämän takia hybridiyksiköitä tarvitaan
Elina Pekkarinen näkee, etteivät erityisen huolenpidon osastojen toimet riitä, vaikkakin osa lapsista ja nuorista hyötyykin siellä vietetyistä jaksoista. Kaikilla väkivaltaisesti oireilevilla ei ole välttämättä diagnosoitavissa olevaa psyykkistä sairautta.
Pekkarisen mukaan hybridiyksiköissä tulisi ymmärtää erilaisia syitä, miksi lapset oireilevat voimakkaasti väkivaltaa käyttäen.
– Väkivalta on enemmänkin heidän tapansa käyttäytyä kuin välttämättä oire jostakin sairaudesta. Osalle heistä ei ole mitään paikkaa, jonne mennä. Meidän systeemistä puuttuvat paikat, joissa ei luovuteta heidän kanssaan.
Asiantuntijoiden mukaan ongelmallista on koulukotien erityisen huolenpito-osastojen lyhytaikaisuus: sijoitus osastolle tehdään aluksi 30 vuorokaudeksi, jonka jälkeen sijoitusta voi jatkaa maksimissaan kaksi kuukautta.
Koulukodeissa työskentelee muun muassa nuorisopsykiatreja ja psykologeja.
– Silti me emme enää selviä kaikkien koulukotiin sijoitettujen kanssa. Nuoret tarvitsisivat paljon parempaa ja monipuolisempaa psykologista ja psykiatrista apua sekä päihdehoitoa, Tammi sanoo.
Tällaisia yksiköt voisivat olla
Hybridiyksikössä tärkeää olisi se, että ne olisivat mahdollisimman kodinomaisia ja pysyviä paikkoja, Pekkarinen sanoo.
– Niissä lasten ja nuorten tulisi pystyä harrastamaan, käymään koulua ja viettämään hyvää arkea tietoisena siitä, ettei sieltä heitetä eteenpäin.
Pekkarinen näkee, että lasten ja nuorten tulisi saada olla hybridiyksikössä niin kauan kuin on tarvis.
Erityisen tärkeää olisi se, että lapsi voisi käydä yksikössä koulua. Koulunkäynti katsottaisiin jokaisen voimavarojen mukaan.
Koulu on kuntouttava elementti lapsen arjessa, Pekkarinen sanoo.
– Jos ajattelee, millainen on lapsen päivä, jos siihen ei sisälly mitään koulua muistuttavaa elementtiä, tilanne on hyvinvoinnin kannalta heikko.
Videolla tutustutaan Kuusikon perhetukikeskuksen osaston tiloihin Tampereella.
Pekkarinen ja Tammi katsovat, että hybridiyksikköjä tarvittaisiin useampia. Ne voisivat toimia esimerkiksi yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä tai niiden lähistöllä.
– Siten saisimme tuotua hoitoon viimeisimmän tutkitun tiedon ja osaamisen muun muassa erilaisista psyykkisistä ongelmista ja hoidosta, Pekkarinen sanoo.
– Ei yhdellä tai kahdella hybridiyksiköllä tulla ratkaisemaan tätä ongelmaa, Tammi sanoo.
Yksikköjen tulisi olla tarpeeksi pieniä ja hoitohenkilökuntaa pitäisi olla riittävästi.
– Henkilöstön tulee olla moniammatillista. Ei riitä, että siellä on sosiaalialan osaajia. Pitää olla myös psykiatrisia sairaanhoitajia, yhteisöpedagogeja ja erityisopettajia, Pekkarinen sanoo.
Asiantuntijat: Yksiköt hyvä alku, eivät yksin riitä
Sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen että valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi näkevät, että hybridiyksiköt olisivat hyvä alku. Ne eivät yksin vielä riitä.
Pekkarinen on sanonut, että lastensuojelulaki tulisi uudistaa kokonaan. Hänen mukaansa lähes 30 kertaa muutetun ja repaleisen lain noudattaminen ja ymmärtäminen on asiantuntijoillekin vaikeaa.
Muutosta toivoo myös Tammi. Hän ihmettelee lastensuojelulain uudistuksen aiempaa tyssäämistä.
– Minkä ihmeen takia me käytämme aikaa hallinnolliseen pelleilyyn, kun meillä on todellinen hätä, Tammi sanoo.
Hybridiyksikköjen perustaminen vaatii rahaa. Pekkarinen muistuttaa, että systeemissä olevien lasten hoito maksaa jo joka päivä.
Nyt kyse ei olisi suurista investoinneista, hän sanoo.
– Kun on se mahdollisuus, että jos näistä lapsista edes jokunen kuntoutuu yksikön avulla työssäkäyväksi kansalaiseksi, niin se säästö on todella suuri.
Mitä alle 15-vuotiaille rikoksen tehneille lapsille ja nuorille tapahtuu? Marleena Pellin vieraana Ylen Uutispodcastissa oli 5.4. valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi.
