Myllymäen Peruna Oy:n pakkaamolla Kauhajoella on kiire. Suomessa tuotettua, sertifioitua siemenperunaa on lähdössä Bulgariaan.
– Nyt on kiireisin toimitusaika käsillä. Rekkoja lähtee päivittäin. Perunat on talvella lajiteltu ja tarkastettu, kertoo yrittäjä Timo Myllymäki.
Myllymäen Perunan siemenperunaa lähtee tänä vuonna seitsemään Euroopan maahan: Ruotsiin, Viroon, Latviaan, Saksaan, Puolaan, Romaniaan ja Bulgariaan.
– Kysyntä on kova. Jos olisi nyt tiettyjä lajikkeita varastossa, niitä menisi meiltäkin Eurooppaan satojatuhansia kiloja, Timo Myllymäki haikaa.
Myllymäen mukaan Euroopan kysyntä on kasvanut nopeasti pienessä ajassa.
– Pari–kolme vuotta sitten veimme Eurooppaan siemenperunaa vain hyvin pieniä eriä. Nyt yrityksen liikevaihdosta noin 20 prosenttia tulee viennistä.
Siemenperunan nopeasti lisääntynyt kysyntä on huomattu myös neuvontajärjestö Pro Agriassa.
– Kysyntä on varmasti lisääntynyt kotimaassakin, jos siemenperunaa jäi tiloilla maahan viime syksyn sateissa. Ulkomailla suomalaisen siemenperunan kysyntä on kasvanut erityisesti tänä vuonna, selvittää kasvintuotannon asiantuntija Saija Ohriluoma.
Kysynnälle useita syitä: ranskanperunat ja ilmastonmuutos
Euroopan siemenperuna-alasta on Timo Myllymäen mukaan hävinnyt muutamassa vuodessa 10 000 hehtaaria, kun siemenperunan viljelijöitä on siirtynyt ruokaperunatuotantoon.
Viljelijöiden siirtymää selittää Eurooppaan perustettujen ranskanperuna- ja sipsitehtaiden suuri raaka-ainetarve.
– Ruokaperunalajikkeista maksetaan siellä nyt siemenperunaa huomattavasti parempaa hintaa.
Myllymäen mukaan perunasta valmistetuista tuotteista maailmalla kasvaa eniten juuri ranskanperunoiden valmistus, ja sen jälkeen tulevat sipsit.
Lisää: Suomalaiset alkoivat syödä niin paljon pakasteranskalaisia, että niitä tehdään nyt yötä päivää
Suomalaisen siemenperunan kovan kysynnän takana on myös ilmastonmuutos. Suomen kylmähkö sää suosii puhtaan perunan tuotantoa.
Kun sää lämpenee etelämpänä Euroopassa, virukset leviävät ja levittävät perunan kasvitauteja helpommin kuin mitä tapahtuu pohjoisimmilla perunapelloilla.
Luonto näyttää mahtinsa myös Suomessa. Myllymäen Perunan lähettyvillä Kauhajoella Kyrönjoen latvajoki Päntäneenjoki tulvii ja vedet ovat nousseet pelloille. Millainen riski tämä on?
– Kyllä siinä aina riski on, vaikkakin erittäin pieni. Emme tuota siemenperunaa näillä tulvaherkillä pelloilla, Timo Myllymäki kertoo.
Kotimaan tarpeet viennin edelle
Kun kysyntä on kova, se näkyy hinnassa. Onko vaara, että siemenperunaa valuu Eurooppaan ohi kotimaan tarpeen?
– Kotimaan tilaukset hoidetaan aina ensisijaisesti. Sitten vasta perunaa lähtee vientiin, Timo Myllymäki sanoo.
Myllymäki myöntää, että kotimaata korkeampi hinta luonnollisesti houkuttaa, mutta pitkällä tähtäimellä viennin merkittävä lisääminen ei olisi järkevää.
– Kotimaan asiakkaat ovat ne tärkeimmät, mutta nyt on mahdollista tehdä viennillä vähän lisäkatetta.
Myllymäki arvioi, että Eurooppa vetää siemenperunaa vielä vuosia.
– Kyllä me joudumme paikkaamaan Euroopan siemenpulaa vielä lähivuodet. Katsotaan muutaman vuoden jälkeen, mihin tilanne asettuu.
Pro Agrian Saija Ohriluoma korostaa perunan merkitystä kotimaan markkinoilla. Hän kuvaa perunaa huoltovarmuuden kannalta Suomelle tärkeäksi elintarvikkeeksi.
– Perunan tuotanto on meillä suurta, ja sen hehtaarikohtaiset satomäärät ovat suuria verrattuna esimerkiksi viljasatoihin.
Perunan huoltovarmuutta nostaa myös se, että siemen saadaan pääasiassa kotimaasta. Sen sijaan esimerkiksi kotoisten juurikasvien siemenet ja sipulien istukkaat tulevat pitkälle ulkomailta.
Perunalajikkeita tulee ja menee
Timo Myllymäki on kolmannen polven perunantuottaja. Hän siirtyi ruokaperunasta siemenperunaan vuonna 2010 innostuttuaan asiasta saksalaisilla alan messuilla.
– Saksalainen lajikejalostaja lähetti lajikkeita, joita viljelin ensin koeruuduilla. Kahden lajikkeen sato oli heti hyvä. Nuo lajikkeet ovat meillä edelleen tuotannossa.
Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 80:tä perunalajiketta.
– Uusia tulee ja vanhoja lähtee. Lajikekirjo on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Aikaisemmin viljeltiin pitkään samoja lajikkeita.
Vaikka siemenperunan veto on nyt Suomesta Eurooppaan, myös Suomeen tuodaan ulkomailta pieniä määriä eri lajikkeiden kantasiemeniä. Onko tämä uhka suomalaisen perunan puhtaudelle?
– Tautiriski on aina olemassa. Tosin Suomeen tuodaan korkean luokituksen siemeniä, jotka aina tarkastetaan, arvioi Saija Ohriluoma Pro Agriasta.