Kroonisen sairauden kanssa eläminen voi mutkistaa lapsihaaveita, kun sopivan ajan lapsen yrittämiselle määrääkin lääkäri eikä raskautta toivova itse.
Yhä useampi raskaus on odottajan sairauden takia riskiraskaus, joka vaatii erityistä seurantaa.
Sanni Vainionperä teki alkusyksyllä 2017 positiivisen raskaustestin toisesta lapsestaan. Vain muutamaa päivää myöhemmin hän sai diagnoosin Crohnin tautiin. Yle on nähnyt pian 29 vuotta täyttävän Vainionperän potilasdokumentteja, joista käy ilmi diagnoosi sekä sairauden vaiheet.
Crohnin tauti on haavaisen paksusuolentulehduksen ohella toinen tulehduksellisista suolistosairauksista. Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet räjähdysmäisesti.
Raskausaika kuopuksen kanssa sujui hyvin, mutta raskauden jälkeen Vainionperä alkoi oireilla kovemmin.
Hoidoksi kokeiltiin erilaisia lääkkeitä, muun muassa syöpälääkkeenäkin käytettäviä solunsalpaajia. Tulehdus ei helpottanut, ja lopulta juhannuksena 2021 ohutsuolesta oli leikattava pala.
Parin kuukauden päästä leikkauksesta vietettiin kesähäitä, joiden jälkeen pari oli suunnitellut yrittävänsä kolmatta lasta.
Lääkäri kuitenkin totesi, ettei lasta sovi hankkia ennen kuin suolisto-oireet on saatu kuriin.
– On ollut ikävä asia, ettei ole voinut itse tehdä sitä päätöstä, milloin on hyvä hetki yrittää lasta. Sen päätöksen on tehnyt joku muu, ja on ollut tosi vaikeaa suunnitella elämää, Vainionperä pohtii.
Yhä useammalla raskaana olevalla on pitkäaikaissairaus
THL:n ylilääkäri Maarit Leinosen mukaan pitkäaikaissairaudet ovat yleistyneet raskautta suunnittelevien keskuudessa.
THL on vuodesta 1996 kerännyt tietoa raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä ja pitkäaikaissairauksien esiintyvyydestä, joista molemmat ovat seuranta-aikana selvästi lisääntyneet. Vuonna 1996 lääkekorvaukseen oli oikeutettu 5,7 prosenttia raskaana olevista, ja vuonna 2022 osuus nousi 9,7 prosenttiin.
– Tunnettuja lääkkeiden mahdollisia seurauksia ovat lisääntynyt keskenmenoriski, sikiön epämuodostumat, ennenaikainen synnytys ja raskauden kestoon nähden pieni syntymäpaino sekä neurokehityksen häiriöt, Leinonen listaa.
Maarit Leinonen kertoo videolla syistä kroonisten sairauksien yleistymiseen synnyttäjien keskuudessa.
Sairaus verottaa vanhemmuutta
Sairauden hyvä hoito voi olla edellytys sille, että lapsen hankkimista tulee edes ajatelleeksi. Aktiivisen sairauden kanssa vanhemmuus voi olla raskasta.
Vuoden 2023 Perhebarometrin 20–45-vuotiaista lapsettomista vastaajista, joilla oli toive lapsesta, yli 20 prosenttia kertoi ainakin yhdeksi syyksi lapsettomuudelle oman tai kumppanin terveydentilan.
Vainionperän kumppani ja lasten isoäiti ovat ottaneet lastenhoidosta enemmän vastuuta silloin, kun Vainionperän on täytynyt keskittyä itsensä hoitamiseen. Niveloireet, joita hän sai Crohnin taudin liitännäissairautena, veivät Vainionperältä liikuntakyvyn.
– Sitten mennään sieltä, mistä aita on matalin, tehdään vain pakollisia asioita, Vainionperä toteaa.
Vainionperä kertoo, että lapset ovat saaneet tottua näkemään äitinsä sairaalassa ja isänsä pistämässä äidin vatsanahkaan lääkettä. Eräs hänen sosiaalisen median seuraajistaan kysyi kerran, miksi hankkia lapsia ollenkaan, kun on sairas. Se teki kipeää, Vainionperä kertoo.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savion mukaan monella pitkäaikaissairaalla on ollut kokemus, ettei oikeutta lapsihaaveeseen ole. Kun julkinen keskustelu aiheesta lisääntyy, tulee tilaa myös surra lapsettomuutta.
Hyvä hoito mahdollistaa raskauden
Pitkäaikaissairaus voi aiheuttaa sikiölle vastaavia haittoja kuin lääkityskin, ja tyypillisesti lääkityksen riskit ovat selvästi pienempiä kuin hoitamattoman sairauden. Moniin sairauksiin on olemassa useita lääkevaihtoehtoja.
– Paras vaihtoehto on, että jo raskauden suunnitteluvaiheessa mietitään lääkitys niin, että se olisi äidin kannalta mahdollisimman tehokas ja sikiön kannalta mahdollisimman turvallinen, Leinonen kertoo.
Toisinaan lääkevalmistetta joudutaan vaihtamaan raskauden ajaksi vähemmän tehokkaaseen vaihtoehtoon.
Sisätautien erikoislääkäri Juha Taavela painottaa, ettei raskautta suunnittelevan IBD-potilaan pidä pelätä lääkkeitä, sillä ne pienentävät raskauskomplikaatioiden riskejä vähentämällä tulehdusta. Hoitamattomana IBD voi aiheuttaa esimerkiksi keskenmenoja, sikiön pienipainoisuutta ja ennenaikaisia synnytyksiä.
– Hyvässä hoitotasapainossa ja hyvällä lääkityksellä olevan taudin riskit on tutkimusten mukaan aika lähellä ei-IBD:tä sairastavaa, Taavela toteaa.
Maarit Leinosen mukaan pitkäaikaissairauksien yleistyminen raskaana olevien keskuudessa kertoo myös siitä, että lapsen saanti on yhä useammalle pitkäaikaissairaalle hyvän perushoidon ja hedelmöityshoitojen ansiosta mahdollista.
Vainionperä saavutti lopulta vajaan vuoden kuluttua leikkausoperaatiosta sairaudessaan remission, eli oireettoman tilan, jossa lapsen yrittäminen olisi mahdollista.
Elämä oli kuitenkin kiitänyt edelle, eikä aika lapselle ollut enää sopiva. Vainionperä oli juuri aloittanut ensihoitajaopinnot ajatellen, että remissioon pääseminen voisi viedä pitkänkin tovin.
– Eletään päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä aika tuo tullessaan, Vainionperä sanoo.
Juttua on muokattu 12.4. klo 8.14: Lisätty infolaatikkoon tiedon lähteeksi THL.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.