Valtion tukiin kohdistuvat leikkaukset kuormittavat opiskelijoiden mielenterveyttä ja jaksamista.
Tukileikkaukset pakottavat opiskelijat ottamaan opintolainaa ja monet ovat yhä velkaantuneempia. Mikäli lainaa ei halua nostaa, vaihtoehto toimeentulon turvaamiseksi on työnteko opintojen ohessa.
Opintojen ja töiden kanssa tasapainoilu voi olla kuitenkin monelle opiskelijalle hyvin raskasta.
– Jos joutuu panostamaan enemmän töihin, että saa rahaa opiskella, niin kyllä kynttilä alkaa palaa molemmista päistä, toteaa Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelija Eero Jurva.
Opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkankaan mukaan leikkauksia seuraava talousahdinko lisää opiskelijoiden stressiä, mikä vaikuttaa suoraan mielenterveyden haasteisiin.
– Työskentely opintojen ohessa on itsessään kuormittavaa ja herättää kysymyksen, pystyykö tasapainoisesti ja väsymättä opiskelemaan täyspäiväisesti ja työskentelemään siinä sivussa. Vastaus on yleensä, että ei.
Kajaanin ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija Miro Sallila on huomannut omin silmin, mihin tällainen voi johtaa.
– Tiedän useita, jotka ovat tälläkin hetkellä sairaslomalla opinnoista, koska joutuivat käymään töissä opintojen ohella, Sallila kertoo.
Huoli tulevaisuudesta on ajanut myös hänet itsensä pohtimaan opintojen jatkamista.
– Vaikka tykkään opiskella, on vakavasti pitänyt parikin kertaa harkita, onko tämä järkevää ja pystynkö opiskelemaan loppuun asti.
Rahahuolet voivat näkyä sosiaalisessa elämässä
Oulun ammattikorkeakoulussa luonnonvara-alaa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Silja Tuisku ei toistaiseksi ole halunnut nostaa opintolainaa. Tukien lisäksi Tuisku saa taloudellista tukea vanhemmiltaan ja käy töissä opintojen rinnalla.
– En haluaisi olla siinä velkataakassa, nyt kun korotkin ovat nousseet. En halua, että opintovuosien lainat seuraavat kolmekymppiseksi asti.
Grafiikasta voit katsoa, miten lainantakauksen osuus opiskelijan tuissa kasvaa leikkausten myötä. Ympyrägrafiikka havainnollistaa tukimuotojen osuudet kuntaryhmittäin.
Suurin osa työvuoroista on hänen mukaansa arkipäivinä, mikä harvoin sopii lähiopintoja suorittavan aikatauluihin. Siksi töitä joutuu usein tekemään viikonloppuisin.
– Se on sitten omasta vapaa-ajasta pois, eikä jää aikaa hirveästi millekään muulle.
Puutteellinen toimeentulo kaventaa elämänpiiriä, mikä sekin vaikuttaa henkiseen jaksamiseen ja mielenterveyteen, toteaa Tommi Yläkangas.
– Jos rahaa ei ole, se rajaa sosiaalista toimintaa. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus ovat erittäin tärkeitä suojatekijöitä mielenterveyden kannalta.
Grafiikasta voit katsoa, kuinka paljon opinto- ja asumistuki laskee missäkin kunnassa.
Vertaistuki on tärkeää
Yläkankaan mukaan huoli on erityisen kova niistä opiskelijoista, joilla on muutoinkin tuen tarvetta. Taloudellisella tilanteella on iso rooli, kun erilaiset haasteet kasautuvat.
– Kun rahaa ei ole riittävästi, opiskelijat ovat jatkuvassa selviytymistilassa. Saat ruokaa pöytää ja vuokran maksettua, mutta jos tulee yksikin isompi kuluerä, niin se korttitalo saattaa kaatua. Tämä aiheuttaa jatkuvan stressitilan.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ja koulukuraattorit ovat opiskelijoiden mukaan hyvin ylityöllistettyjä, joten niiltä avun saamista voi joutua odottamaan pitkäänkin. Kanssaopiskelijoilta saadulla vertaistuella on kuitenkin tärkeä rooli.
– On tärkeää, että tietää ettei ole yksin näiden asioiden kanssa, sanoo Silja Tuisku.
Keskusteluapua on saatavilla. mieli.fi/kriisipuhelin, mieli.fi/kriisichat, sekasin.fi sekä kriisikeskusverkosto mieli.fi/tukeajaapua