Saamelaisalueen toimijat ovat huolissaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutuksista.
Saamelaisalueen organisaatiot ja kaikki kunnat ovat huhtikuun alussa lähettäneet vetoomuksen hallitukselle aikuiskoulutustuen korvaamisen puolesta. Vetoomuksessa he tuovat esille sen, että saamenkielentaitoisen henkilöstön vaje on erityisen vakava.
Aikuiskoulutustuella opiskelu on mahdollistanut erityisesti saamen kielen opiskelun, jolloin ihmisille on voitu turvata palveluita omalla äidinkielellään.
Aikuiskoulutustuki on ollut Utsjoella elinehto
Suomen pohjoisimmassa kunnassa, Utsjoella aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaa kunnanjohtajan mukaan olennaisesti mahdollisuuksiin löytää saamen kieltä puhuvia opettajia sekä hoitohenkilökuntaa.
– Mielestäni voidaan puhua kuoliniskusta monellakin tavalla. Utsjoen kunnan osalta aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaa suoraan opettajien ja sote-henkilöstön rekrytointiin. Aikuiskoulutustuella suoritettu opiskelu on ollut taloudellinen turva ja keino pätevöityä, sanoo Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio.
Utsjoen kunnan alueella asuu noin 1 200 ihmistä. Heistä noin puolet puhuu äidinkielenään pohjoissaamea. Kunnanjohtaja on huolissaan siitä, miten kuntaan saadaan tulevaisuudessa ammattilaisia, koska kunnalla ei ole mahdollisuuksia tukea laajamittaisesti työntekijöiden saamen kielen opiskelua.
– Monessakin yhteydessä on tullut esille, että koko suomi pitää pitää asuttuna. Valitettavasti tällä hetkellä tuntuu usein unohtuvan syrjäseutujen pienten kuntien tilanne, pitkät välimatkat ja erityisesti saamelaisalueen erityispiirteet mukaan lukien oikeus omaan kieleen, toteaa Kontio.
Korvaava malli aikuiskoulutustuelle toiveissa
Saamelaismuseo Siidassa kannetaan huolta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta.
Museonjohtaja Taina Pieski kertoo mahdollisuuden aikuiskoulutustukeen olleen käytännössä ainoa mahdollisuus oppia aikuisiällä työssä vaadittavan saamenkielen.
– Mikäli Saamelaisalueen kunnille ja saamelaisorganisaatioille ei kyetä järjestämään aikuisopiskelutukea korvaavaa mallia, saamenkielisten eri alojen ammattilaisten määrä tulee romahtamaan, ihmiset eivät saa palveluja ja kunnat eivät voi toimia saamen kielilain mukaisesti, summaa Pieski.
Lapin hyvinvointialueen palvelupäällikkö Mirja Laitin kertoo hyvinvointialueen tukevan taloudellisesti muutamien työntekijöiden saamen kielen opiskelua vuosittain. Se ei kuitenkaan Laitin mukaan riitä henkilöstövajeen täyttämiseksi.
– Valtion suuressa budjetissa aikuiskoulutusraha on hyvin pieni menoerä, mutta yksittäiselle ihmiselle se on tarpeellinen tuki saamen kielen opintoja varten, toteaa Laiti.
Työ- ja elinkeinoministeriä ei tavoitettu vastaamaan aikuiskoulutustukea koskeviin kysymyksiin.