Vantaan Myyrmäen asemalla häntä heiluu iloisesti huolimatta haastatteluaamun kipakasta pakkasesta.
Hännänheiluttaja, Salli-koira, on valmiina työpäiväänsä.
Kolmevuotias kultainennoutaja on käynyt koira-avusteisen toiminnan koulutuksen ja on sertifioitu sosiaalinen työkoira. Sen työpäivät kuluvat tätä nykyä ohjaajansa Seija Antonin kanssa ikäihmisten parissa.
– Työmme on tukea hyvinvointia ja vahvistaa kognitiivisia taitoja erilaisilla aktiviteeteilla, Anton kertoo.
Salli ja Seija Anton vetävät tavallisesti tunnin toimintatuokioita, joissa keskipisteenä on Salli sekä pienryhmän osallistujat ja Anton ohjaamassa toimintaa.
Anton on suunnitellut Sallille jatko-opintoja: pian alkaa työharjoittelu lasten parissa. Soveltuvuusarviointi lasten kanssa työskentelyyn on jo läpäisty.
Eläimet avustavat ihmistä hyvin monenlaisissa terapiamuodoissa.
– Suomessa tyypillisesti eläimet ovat mukana psyko-, fysio-, toiminta- ja puheterapiassa, kertoo psykologi ja kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti Anna-Kaisa Pitkänen.
Pitkänen itse tekee suurimman osan terapiatyöstään eläinavusteisesti, ja hänellä on työtovereina hevosia, lampaita, kissoja, kanoja, kukko ja kaneja. Pitkänen on myös julkaissut aiheesta Eläinten hoivassa -kirjan.
Kouluampumisen jälkeen eläimistä voi olla apua
Eläinavusteisuutta hyödynnetään myös monissa tukimuodoissa, jotka eivät varsinaisesti kuulu terapiakenttään. Anna-Kaisa Pitkäsen mukaan eläimistä on havaittu olevan hyötyä vanhus-, nuoriso-, vankila-, vammais- tai päihdetyössä sekä lastensuojelussa.
Pitkänen toteaa, että esimerkiksi Vantaan kouluampumistapauksen jälkihoidossa eläimistä olisi saattanut olla hyötyä.
Hän huomauttaa, että lasten tuen tarve traumaattisen kokemuksen jälkeen on hyvin yksilöllinen.
– Ammattilaisen kanssa toimiva eläin, vaikkapa terapiakoira, voi auttaa lapsen turvallisuuden tunteen palauttamisessa.
Pitkäsen mukaan joillakin lapsilla Viertolan tragedian kaltainen tapahtuma voi lisätä jo olemassa olevia haasteita. Nämä lapset ovat hänen mukaansa aivan erityisesti tuen tarpeessa.
Kaikissa tapauksissa ei aina tarvita virallista terapiakoiraa.
– Myös perheen omat lemmikit voivat olla lapsille tärkeä kanava turvallisuuden tunteen palauttamiseen, hän sanoo.
Koira voi tuoda iloa vaikka pääsiäispupuna
Kun sosiaalinen työkoira -liivi puetaan Sallin päälle, hän tietää, että nyt lähdetään ”hommiin”.
– Silloin Salli virittäytyy erilaiseen moodiin, ohjaaja Seija Anton sanoo.
Hän suunnittelee Sallin työpäivät teeman ympärille, joihin päivän tekeminen nivoutuu.
– Esimerkiksi pääsiäisen alla Salli kantoi palvelutalossa pientä koria, jossa oli pääsiäisrunokortteja. Jokainen tilaisuuteen osallistunut sai kortin henkilökohtaisesti Sallilta. Tavoitteemme on tuottaa iloa ja saada aikaiseksi hyvää, Anton sanoo.
Eläinten hyvää tekevä vaikutus on huomattu myös eduskunnassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta luotsaa perustamaansa, yli puoluerajojen ulottuvaa eläinavusteisuuden työryhmää. Hänen mukaansa ryhmän tarkoitus on tuoda eläinavusteisuuden hyötyjä näkyviksi ja edistää alaa Suomessa.
Virta on koulutukseltaan psykoterapeutti ja hän on ennen kansanedustajan uraansa työskennellyt muun muassa erityislastensuojelussa ja vaativan perhetyön parissa.
– Minulla on vahva kokemus lastensuojelutyössä siitä, että pelkkä koirieni läsnäolo oli supervaikuttavaa. Se rikkoi jäätä ja auttoi nuoria luottamaan minuun sekä säätelemään tunteita paremmin, Virta kertoo.
Psykoterapian näkökulmasta eläin voi olla mukana monien psyykkisten häiriöiden kuntoutuksessa.
Psykologi Anna-Kaisa Pitkäsen mukaan eläimen läsnäolo voi merkittävästi lievittää ihmisten kokemaa stressiä, mutta myös aktivoida, terästää ihmisen tarkkaavuutta ja lisätä mielen joustavuutta.
– Eniten meillä on tutkimusnäyttöä eläinavusteisuuden hyödyistä autismikirjon asiakkaiden kuntoutuksessa. Myös puhumattomat sekä vaikeasti traumatisoituneet asiakkaat hyötyvät usein eläimen läsnäolosta, Pitkänen kertoo.
Salli on käynyt omistajansa Seija Antonin kanssa tapaamassa myös saattohoitopotilaita. Kerran kohdalle osui koirarakas potilas.
– Asiakkaan toiveena oli, että hän haluaa viimeisinä hetkinään viettää aikaa koiran kanssa, Anton kertoo.
Kyseisessä tilanteessa Salli saapui saattohoidossa olleen henkilön huoneeseen. Tämä odotti koiraa jo sängyn reunalla istuen. Anton antoi Sallille luvan mennä henkilön luo.
– Salli pisti päänsä potilaan syliin ja tuijotti silmiin. Näin miten asiakkaalla tuli kyyneleet silmiin. Se oli hyvin koskettavaa. Siinä näki, miten koira pelkällä läsnäolollaan voi tehdä ihmeitä, Anton muistelee.