Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja eri alueiden välillä, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä. Siihen vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. Suurin ongelma on Vantaa-Keravan hyvinvointialueella, jossa lähes joka viides esihenkilö raportoi yksikkönsä henkilöstön kuormittavuuden olevan merkittävä ongelma.
– Aiemmista selvityksistä tiedämme, että esimerkiksi kotihoidossa suuri ongelma ovat jatkuvat ylityöt, sijaisten heikko saatavuus ja kotihoidon asiakkaiden aiempaa suurempi palvelutarve. Esihenkilöt ovat kyselyssä tuoneet esiin vahvan huolensa henkilöstön jaksamisesta, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo tiedotteessa.
Vähiten kuormitusta esiintyi Satakunnan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla, joissa korkeintaan kolme prosenttia esihenkilöistä raportoi merkittävässä määrin työn kuormittavuutta yksikössään.
Kaksijakoinen ongelma
THL:n mukaan kotihoidossa työn kuormitukseen on pyritty vaikuttamaan toiminnanohjausjärjestelmillä, joiden tavoitteena on kohdentaa henkilöstö vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Erityisesti kotihoidossa järjestelmiä käytetään THL:n mukaan päivittäisen työn suunnittelussa ja aikataulutuksessa.
Näyttää kuitenkin siltä, että vaikeimman työn kuormituksen alueilla eli Vantaa-Keravalla, Helsingissä ja Päijät-Hämeessä toiminnanohjausjärjestelmilläkään ei ole enää kyetty kohdentamaan henkilöstöä optimaalisesti asiakastarpeisiin nähden, THL:n tiedotteessa todetaan.
– Ongelma on kaksijakoinen. Toisaalta vaikeaa henkilöstön riittämättömyyttä ei mikään tietojärjestelmä pysty enää paikkaamaan, toisaalta toiminnanohjausjärjestelmiltä pitää vaatia parempaa suorituskykyä ja esihenkilöitä ja työtekijöitä pitäisi kuunnella järjestelmiä kehitettäessä, Kehusmaa sanoo.