Helsingin ja Jyväskylän lähimetsissä sekä kansallispuistoissa ympäri Suomen voi nyt törmätä ilmoitukseen lintujen laskentapisteestä.
Kyseessä on suositun Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksen uusi toiminto, jolla kuka tahansa voi kerätä tietoa lintututkijoille. Samalla sovellus kertoo mikä lintu alueella laulaa.
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että tutkijoille kaikkein arvokkaimpia ovat systemaattisesti kerätyt aineistot.
– Tässä tapauksessa siis lintujen tunnistukset, jotka tehdään samoissa paikoissa aina uudestaan ja uudestaan, hän sanoo.
Tämän hetkinen tieto lintukannoista pohjautuu Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) tutkijoiden linja- ja pistelaskennoilla keräämiin aineistoihin.
Vuosikymmenien ajan lintututkijat ovat käyneet toistuvasti samoissa laskentapisteissä havainnoimassa alueen lintuja.
Nyt kansalaiset voivat tehdä havaintoja noin 300 merkityssä pistelaskupaikassa ympäri Suomen.
Lajeja ei tarvitse itse tunnistaa. Riittää, että nauhoittaa oikeassa pisteessä linnunlaulua viiden minuutin ajan.
Tavoitteena on yhdistää kansalaisten tekemät havainnot Luomuksen pitkäaikaiseen systemaattiseen aineistoon.
Näin voidaan muun muassa selvittää entistäkin paremmin, miten lintujen kannat Suomessa ovat muuttuneet.
Älypuhelin on tehokas havaintotyökalu
Muuttolintujen kevät -sovellus julkaistiin vuosi sitten. Tuolloin sovellus tunnisti 150 lintulajia, mutta nyt se tunnistaa jo yli 260 lajia.
Tähän mennessä sovelluksella on kerätty kolme miljoonaa äänitystä tutkijoiden käyttöön.
Ovaskainen kertoo, että nyt pilotoidaan pistelaskentapaikkojen sovelluskäyttöä.
– Haluamme nähdä löytävätkö ihmiset laskentapaikat ja innostuvatko he käyttämään niitä, hän kertoo.
Jos innostusta löytyy, niin tulevaisuudessa voisi olla mahdollista perustaa oma pistelaskentapaikka vaikkapa omaan mökkipihaan.
– Sovelluksessa voi edelleen tehdä intervallinauhoituksia vaikka omalla pihallaan. Ne ovat aivan yhtä arvokkaita tutkimukselle kuin pistelaskennat, sanoo Ovaskainen.
Sovelluksen voi jättää vaikka parvekkeelle nauhoittamaan kesäyön linnunlaulua, ja aamulla katsoa mitä sinne yön aikana on tarttunut.
Sama sovelluspohja kansalaistieteen käyttöön useissa tutkimuksissa
Muuttolintujen kevät -sovelluksella kansalaistieteilijät äänittävät tutkimusaineistoa luonnontieteellisiin tutkimuksiin.
Samalla sovellusalustalla tullaan keräämään myös terveystieteilijöille tietoa potilaan kuntoutumisesta polvileikkauksen jälkeen.
Sovellusta voisi käyttää kuntoutumisen tukena, sillä se pystyy tuottamaan samanlaisia mittauksia kuin fysioterapeuttti, ja kerää samalla aineistoa tutkijoiden käyttöön.
Sovelluksen prototyyppiä on testattu yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaala Novan kanssa, ja tulokset ovat olleet hyviä.
Ovaskainen vetää Jyväskylän yliopiston neljän tiedekunnan yhteistä digitaalisen kansalaistieteen keskusta, jossa sovellusalustalle kehitetään lisää uusia käyttötapoja.
Psykologian huippuyksikölle suunnitellaan sovellusta, jolla koululaisten perheissä voisi kerätä tietoa esimerkiksi oppimisvaikeuksista ja somekiusaamisesta.
Lisäksi kehitteillä on sovellus, jolla tutkitaan ihmisten luontosuhdetta. Siinä voidaan hyödyntää myös Muuttolintujen kevät -sovelluksen keräämää tietoa.
– Tämä on aidosti monitieteistä tutkimusta, koska nämä yhdistyvät toisiinsa saman teknologian kautta, mutta lisäksi me linkataan näitä tutkimuksia myös yhteen, kertoo Ovaskainen.
Digitaalisen kansalaistieteen keskus on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä liki 3 miljoonan euron rahoituksen viidelle vuodelle.