Sotien tahti kiihtyy, kun tekoälyn käyttö niissä yleistyy.
Näin uskoo kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Vasankari on sotatieteiden maisteri ja tekoälyn ja datatieteiden diplomi-insinööri, jonka erikoisalaa ovat koneoppiminen ja tekoälyn soveltaminen sodassa.
Tekoälyn käyttämisestä sodassa saattavat tulla mieleen autonomiset aseet tai robottiarmeijat. Vasankarin mukaan mielikuvat eivät ole vielä tätä päivää.
Sen sijaan aseautomaatio, itsenäisesti maaliin hakeutuvat ohjukset ja erilaiset älyammukset ovat olleet armeijoiden arkipäivää jo pitkään.
Taistelukentillä ne ovat kuitenkin vielä harvinaisia. Älykkäät järjestelmät ovat kalliita.
– Kun puhutaan tekoälyn soveltamisessa sodassa, puhutaan lähinnä laajojen datamassojen käsittelystä ja niiden hyödyntämisestä tiedustelutiedon tuottamisessa ja analysoinnissa, Vasankari sanoo.
Esimerkiksi Ukrainan armeija käyttää tekoälyä tilannekuvien muodostamisessa ja kohteiden maalittamisessa.
– Ukraina ei ole kertonut yksityiskohtia siitä, millaisiin maalittamisoperaatioihin se käyttää dataa, mutta tekoälyn käyttö voi liittyä tulenkäyttöön, joukkojen siirtämiseen tai logistiikan optimointiin, Vasankari selittää.
Viime aikoina Ukraina on onnistunut tunkeutumaan drooneilla syvälle Venäjälle ja iskemään venäläisiin öljynjalostamoihin.
Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija ei usko, että Ukraina käyttää tekoälyä venäläisten öljynjalostamojen maalittamiseen, mutta pitää mahdollisena, että Ukraina käyttää tekoälyä lennokkien paikkatietojen korjaamiseen operaatioiden aikana.
Tekoälyn avulla lennokkien iskutarkkuus säilyy jopa satojen kilometrien päässä Ukrainan rajasta.
Myös Israel käyttää tekoälyä hyökkäyksissään Gazan kaistalla.
Gaza on tekoälyn testilaboratorio
Israelin armeija on kertonut käyttävänsä kahta tekoälyohjelmaa Hamas-taistelijoiden maalittamiseksi Gazan kaistalla.
Laventeli- ja Evankeliumi-tekoälyistä ei ole Vasankarin mukaan vuotanut julkisuuteen juurikaan tietoja.
Tekoälyjen ominaisuuksista ovat kuitenkin kertoneet useat kansainväliset mediat, kuten Guardian ja NPR. Mediat perustavat tietonsa tiedustelulähteisiin.
Israelilaisen riippumattoman +972 Magazine -uutislehden mukaan Evankeliumi yhdistää dataa monista lähteistä ja tekee kohdesuosituksia Israelin armeijalle. Laventeli taas on median mukaan massadataan perustuva tekoäly. Se tuottaa ihmisupseereille arvioita siitä, kuinka todennäköisesti tietty ihminen on äärijärejstö Hamasin taistelija.
Vasankarin mukaan Israel on todennäköisesti koonnut tiedustelutietoa systemaattisesti jo vuosia, mutta alkanut hyödyntää dataa laajamittaiseen sotilaalliseen tarkoitukseen 7. lokakuuta sodaksi kärjistyneen Gazan konfliktin aikana.
Marraskuussa Israelin armeija kertoi blogissaan hyödyntävänsä tekoälyä Hamasin kohteiden jäljittämiseksi.
Loppuvuodesta 2023 Israel ilmoitti aloittavansa laajan maaoperaation Gazassa eliminoidakseen äärijärjestö Hamasin taistelijat.
Samaan aikaan iskut Gazan infrastruktuuria vastaan kiihtyivät.
Euroopan unionin avaruusohjelman Sentinel-1 -satelliitin ottamista kuvista näkyi tammikuun lopussa, että Israelin hyökkäysten seurauksena on vaurioitunut tai tuhoutunut noin 50 prosenttia Gazan alueen rakennuksista, Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi.
Tällä hetkellä ei voida riippumattomasti selvittää, millainen yhteys Israelin massiivisilla iskuilla Gazan infrastruktuuriin ja tekoälyn käytön välillä on.
Suomalaisasiantuntijan mukaan on kuitenkin ilmeistä, että algoritmit voivat seuloa ja yhdistellä suuria määriä dataa paljon tehokkaammin kuin ihmiset. Tekoäly voi esimerkiksi löytää maalitettavia kohteita nopeammin kuin tiedustelu-upseerit.
– Ne ovat ihmisiin verrattuna ylivoimaisia tiedustelu- ja tilannekuvien muodostamisessa. Puhutaan helposti jopa satakertaisesta tehokkuudesta, Vasankari selventää.
Tekoälyihin luotetaan, ja se voi olla ongelma
Vasankarin mukaan tekoälyn käyttö ei automaattisesti tarkoita, että se aiheuttaisi enemmän kärsimystä siviiliväestölle.
– Ei se automaattisesti myöskään vähennä sitä. Kaikki riippuu käyttäjästä. Ihminen päättää raja-arvot, joiden perusteella tekoäly toimii. Raja-arvoja voivat olla esimerkiksi sivullisten uhrien määrä tai se, kuinka paljon infrastruktuuria saa tuhoutua iskussa.
– Ideaalitilanteessa tekoälyteknologiaa voidaan käyttää niin, että se poimii vain sotilaskohteet ja välttää siviiliuhrit, asiantuntija sanoo.
Israel on perustellut tekoälyn käyttöä sillä, että kohdistetut hyökkäykset säästävät ihmishenkiä.
Äärijärjestö Hamasin mukaan yli 30 000 palestiinalaista on kuollut Gazassa sodan aikana. Riippumatonta tietoa siviiliuhreista ei ole, vaan tiedot perustuvat äärijärjestö Hamasin alaisen terveysministeriön ilmoittamaan lukuun. Siihen myös YK viittaa.
Asiantuntijan mukaan yksi tekoälyyn liittyvä ongelma on se, että käyttäjä saattaa luottaa tekoälyyn kyseenalaistamatta sen päätöksiä. Tekoälyt kuitenkin tekevät virheitä.
– Sen on huomannut, jos on käyttänyt yleisimpiä kielimalleja. Kielimalleissa käyttäjä pystyy itse arvioimaan, toimivatko ne oikein. Sodankäynnissä se on huomattavasti hankalampaa. Jos tekoälyä sovelletaan voimankäytössä, seuraukset ovat huomattavasti peruuttamattomampia kuin kielimallin virheet.
Vasankarin mukaan tekoälyn keskeinen eettinen ongelma on tämä: Kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen?
Tekoälykilpailu on käynnissä
Israelin lisäksi omia tekoälyjään kehittävät tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Vasankarin mukaan maailmassa eletään nyt toisintoa 1960-luvun avaruuskilvasta.
– Silloin piti päästä Kuuhun ensimmäisenä. Nyt kilpaillaan siitä, kuka kehittää ensimmäisenä parhaan tekoälyn.
Tekoälyn kehittäminen sodankäynnissä kiinnostaa, koska tekoäly voi tarjota etulyöntiaseman esimerkiksi tilannekuvan muodostamisessa, päätöksenteon tukemisessa ja autonomisten järjestelmien käyttöönotossa, Vasankari tiivistää.
Tietosuojalainsäädäntö kuitenkin asettaa demokraattisille Euroopan maille rajoja datan hyödyntämiseksi.
– Demokraattisissa maissa vallitsee myös konsensus siitä, että tekoälyn ja autonomisten aseiden osalta päätöksenteon pitää olla ihmisen vastuulla, Vasankari sanoo.
Autoritaarisissa valtioissa näin ei välttämättä ole. Tekoälyn suurin uhka liittyy siihen, sitoutuvatko kaikki valtiot samoihin tekoälyperiaatteisiin.
Muokattu 12.4.2024 kello 16.18: Artikkelin keskustelu suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.