Kun luottamuspula iskee kuntasektorilla, kuvaan astuu tilapäinen valiokunta – toimii kuin poliisi esitutkinnassa

Tilapäinen valiokunta selvittää taustat esimerkiksi luottamushenkilön tai kunnanjohtajan erottamisprosessissa. Päätösvaltaa sillä ei asiassa kuitenkaan ole.

Multian kunananvaltuustosali ja puheenjohtajan nuija.
Tilapäinen valiokunta selvittää usein luottamushenkilöihin kohdistuvia kriisejä kuntasektorilla. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle
Mika Viljanen

Luottamus horjuu Satakunnassa lukuisissa luottamustehtävissä toimivaan entiseen kansanedustajaan Sampsa Katajaan (kok.).

Katajan erottamista Satakunnan aluevaltuuston puheenjohtajan paikalta ryhtynee valmistelemaan tilapäinen valiokunta.

Vastaavanlainen prosessi on käynnistymässä myös Porissa, missä oma valtuustoryhmä haluaa Katajan pois kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan paikalta.

Tilapäisen valiokunnan perustaminen kuntaan tai hyvinvointialueelle on varsin poikkeuksellinen toimi. Kyseessä on siis sangen suuren mittaluokan hallinnollinen kriisi.

Kuuntele Saanareetta Virikon arvio siitä, millaisissa tilanteissa tilapäistä valiokuntaa käytetään

Tilapäinen valiokunta on toimija, joka lain mukaan voidaan perustaa valmistelemaan esimerkiksi kunnanjohtajan tai luottamushenkilön erottamista. Valiokunnan jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Viime aikoina tilapäistä valiokuntaa on tarvittu muun muassa Janakkalassa, Sodankylässä ja Etelä-Savossa.

Valiokunnalla laajat valtuudet selvittää asioita

Tyypillinen tilanne tilapäisen valiokunnan perustamiselle on aiemmin ollut kunnanjohtajaan kohdistuva luottamuspula.

– Viime vuosien aikana valiokunta on kuitenkin perustettu entistä useammin tutkimaan johtavien luottamushenkilöiden luottamuspulaan liittyviä asioita, toteaa väitöskirjatutkija Saanareetta Virikko Itä-Suomen yliopistosta.

Käytännössä tilapäinen valiokunta toimii hyvin pitkälti samaan tapaan kuin poliisi esitutkinnassa. Se selvittää tapauksen taustoja hankkimalla tietoonsa kaikki siihen liittyvät olennaiset asiat.

Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikko.
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon mukaan tilapäisen valiokunnan perustaminen on varsin harvinaista ja viestii kunnassa vellovasta hallinnollisesta kriisistä. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Luottamuspulan kohteena olevalle henkilölle valiokunnan on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi kaikista niistä asioista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Tilapäisellä valiokunnalla on varsin laaja harkintavalta siinä, keitä se asiassa kuulee. Lopulta valtuuston tehtävänä on arvioida, onko valiokunnan selvitystyö toteutettu asianmukaisesti.

– Asiassa on myös syytä huomioida, että suullisissa kuulemisissa saadut tiedot on kuitenkin kirjattava ylös niin, että luottamuspulan kohteeksi joutunut henkilö pystyy vastaamaan esiin tulleisiin väitteisiin, Virikko toteaa.

Lopullinen päätösvalta valtuustolla

Lähtökohtaisesti tilapäisen valiokunnan työ ja sen selvitykset ovat julkisia. Esiin saattaa nousta myös yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia asioita.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa, että esimerkiksi luottamustehtävän hoidossa tapahtunut huono käytös voidaan tilapäisen valiokunnan raportissa julkistaa.

– Selkeästi yksityiselämään liittyvät asiat eivät ole julkisia ja niiden suhteen on luonnollisesti oltava äärimmäisen tarkkana, Voutilainen sanoo.

Tilapäisen valiokunnan tehtävänä on siis valmistella ja selvittää tapauksen taustat, ja lopulta se tekee oman ehdotuksensa lopputuloksesta.

Päätösvaltaa toimielimellä ole. Erottamispäätöksen tekee kunnanvaltuusto tai hyvinvointialueella aluevaltuusto.

Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon mukaan tilapäisen valiokunnan perustamisen ei pitäisi tarkoittaa automaattisesti sitä, että tilanne päättyy luottamuspulan kohteen erottamiseen.

– Käytännön kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvin harva tapaus päättyy niin, ettei sen lopputuloksena ole erottaminen.

Suosittelemme