Dolastallanbáikkit ráfot fas go turismasesoŋŋa nohkagoahtá. Sesoŋŋa alimus muttu lea sáhttán álkit vuohttit johtolaga, restoráŋŋaid ja gávppiid lassin maiddái Meahciráđđehusa almmolaš boddo- ja dolastallanbáikkiin.
Anárlaš Anne Tervaniemi lea maŋimuš jagiid vásihan, ahte dolastallanbáikkiin Anára lahkosis leat dávjá turistajoavkkut.
– Orru ahte mielde ii šat čága, lohká Tervaniemi.
Tervaniemi háliidivččii johtit Meahciráđđehusa dolastallanbáikkiin bearrašiin ja eará guovllus boahtán gussiiguin. Dál son goit johtá ja bisánaddá dolastallanbáikkiin sesoŋŋaáiggi olggobealde.
– Garvván dolastallanbáikkiid skábmamánus gitta njukčamánu lohppii.
Fitnodagat besset geavahit Meahciráđđehusa dolastallan- ja boddosajiid, go sis fal lea soahpamuš Meahciráđđehusain. Fitnodagat mákset Meahciráđđehussii báikkiid geavahusas dan mielde, man ollu guossit dollasajiide dolvojuvvojit.
Iežas dollasajiid ii leat vejolaš fállat
Meahciráđđehussii boahtá muhtin veardde máhcahat Anára dollasajiid geavahusas. Eanáš máhcahat lea guoskan namalassii dan, ahte olbmot leat erdon go muhtin fitnodaga stuorát joavku leamašan dollasajiin.
Anne Tervaniemi sávvá, ahte oktasaš ipmárdusas basttále gávdnat čovdosa nu, ahte sihke dábálaš johtti ja fitnodagat čáhket seamma sajiide. Son evttoha ovdamearkan dan, ahte fitnodagain sáhtále leat dihto áiggit, goas sáhttet dollasajiin johtit, dahje de fitnodagaide livčče iežaset dollasajit.
Meahciráđđehusa bálvalanoamasteaddji Pirjo Seurujärvi muitala, ahte fitnodagat maid sávaledje iežaset boddosajiid, mat livčče dušše sin anus.
– Dat lea goittotge váttis dáppe Anára, Eanodaga ja Ohcejoga guovllus, gos leat ollu stáhta eatnamat. Fitnodagain lea geavatlaččat bággu doaibmat maid stáhta eatnamiid bealde, lohká Seurujärvi.
Anára birrásis leat moadde báikki, mat geasuhit sihke turisttaid ja báikkálaš olbmuid. Meahciráđđehusa dieđuid mielde Anára Njoammilguoika lea buot bivnnuheamos gallestallanbáiki Anára guovllus 40 000 šaldirasttildeddjiin. Eará bivnnuhis báikkit 800 olbmo giláža lahkosis leat Pielpajávri 20 000 gallededdjiin ja Bieggajávri 6 000 gallededdjiin.
– Meahciráđđehusa fállan bálvalusat leat dehálaččat maid fitnodagaide, váikko iežas dollasajit livččege. Muhtin báikkiide ii leat vejolaš fállat fitnodagaide iežas saji, nube ná ferte birget, muitala Pirjo Seurujärvi.
Eará eanangeavaheami ferte váldit vuhtii ja bargat oktiiheiveheami
Stáhta eatnamiin lea earáge eanangeavaheapmi. Pirjo Seurujärvi buktá ovdan boazodoalu ja dan, ahte bálgosat sávvet, ahte fitnodagat geavahit ávkin sajiid, mat juo gávdnojit.
– Oktiiheiveheami leat geahččalan bargat. Muhtin sajiide leat geahččalan gávdnat fitnodagaide iežaset sajiid, muhto ii dat leat vejolaš dan viidodagas go maid fitnodagat háliidivčče, lohká Seurujärvi.
Yle Sápmi jearai guovtti fitnodagas, man dehálaččat Meahciráđđehusa sajit leat sidjiide. Okta vástidii.
Tuomas Lappalainen Visit Inari -fitnodagas muitala, ahte sin doaimmas Meahciráđđehusa dihto dollasajit leat dehálaččat saji dihtii, muhto eanaš sii geavahit iežaset dollasajiid. Meahciráđđehusa dollasajiid geavahit muhtin muohtavázzin- dahje oagguntuvrrain, ja dallege váldet vuhtii eará johttiid.
Fitnodagat geavahit Meahciráđđehusa dollasajiid maiddái eará guovllus Suomas. Muhtin sajiin Meahciráđđehusa turismma ovttasbargoguimmiide leat ordnen iežas dollasajiid. Okta dakkár báiki lea Korouoma Posio guovllus. Korouoma guovlu lea nu bivnnut dálvet, ahte dat lea buktán guvlui iešguđetlágan čuolmmaid.