Valtion koulukoteihin on tänä vuonna jouduttu kutsumaan poliisi keskimäärin kymmenen kertaa kuukaudessa.
Näin kertoo valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja (vs.) Kaisa Tammi.
– Meillä on koulukodeissa vakavien rikosten tekijöitä, jotka jopa pyrkivät hallitsemaan työntekijöitä pelolla, Tammi sanoo.
Koulukoti on usein lapsen tai nuoren viimesijainen sijaishuollon vaihtoehto, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu.
Suomessa toimii viisi valtion koulukotia, jonka lisäksi on vielä kaksi yksityistä koulukotia.
Eri osastoilla erilaisia tilanteita
Koulukodeissa on kahdenlaisia osastoja: vaativan hoidon ja erityisen huolenpidon osastoja.
Näistä ensimmäisissä, vaativan hoidon osastoilla lapset ja nuoret saavat käyttää puhelimia ja liikkua vapaammin ulkona. Tästä voi seurata se, että nuori palaa takaisin koulukotiin päihtyneenä ja esimerkiksi teräase mukana.
– Päihtymyksen aiheuttama sekavuus ja väkivaltaisuus esimerkiksi teräaseen kera voivat olla tilanteita, kun joudumme kutsumaan poliisin paikalle, Tammi sanoo.
Jos kyse on ”tavallisesta väkivaltaisuudesta”, tilanteet pystytään usein hoitamaan puhumalla ja koulukodin henkilökunnan omin voimin. Apuna voi lastensuojelulain nojalla käyttää esimerkiksi kiinnipitoa tai eristystä.
Erityisen huolenpidon osastot ovat suljetumpia. Nämä osastot ovat tarkoitettu hyvin väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyville nuorille. Joskus lapsi, joka on itsetuhoinen, on väkivaltainen myös muita kohtaan.
Näillä osastoilla ei Tammen mukaan nuoren ole mahdollista saada päihteitä käsiinsä.
Vaikeimmat tilanteet syntyvät erilaisten tilanteiden eskaloitumisesta, jossa nuoren käytös muuttuu väkivaltaiseksi tai itsetuhoiseksi.
– Siellä olevat lapset ja nuoret ovat niin huonokuntoisia, että he voivat silmänräpäyksessä muuttua aggressiivisiksi. Traumatausta voi aktivoida rajun väkivallan.
Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa lapsi tai nuori on linnoittautunut omaan huoneeseensa tai viety eristykseen ja herää huoli siitä, että lapsi satuttaa itseään. Joskus poliisi tarvitaan avuksi siirtämään lapsi eristystilaan. Toisinaan väkivalta voi kiihtyä eristystilassa.
Koulukotien eristystiloissa on kameravalvonta, mutta joissain tilanteissa lapsi tai nuori saattaa peittää sen. Asukkaiden huoneissa kameravalvontaa ei ole.
– Henkilökunnalle voi tulla vakava huoli, että lapsi tai nuori satuttaa itseään. Huoneeseen ei kuitenkaan ole turvallista mennä, koska ei tiedetä voiko sieltä tulla vaikka tuoli päälle, Tammi kuvaa.
Kouvolassa sijaitsevan Sippolan koulukodin johtajan Tuija Lindbergin kokemuksen mukaan poliisia tarvitaan rauhoittamaan tilannetta aiempaa enemmän. Kuuntele, miten Lindberg kuvailee tilannetta, jossa poliisi esimerkiksi kutsutaan.
Joskus pelkkä poliisin läsnäolo auttaa
Uhkaavan tai jo väkivaltaiseksi äityneen tilanteen rauhoittamiseksi voi riittää se, että poliisi tulee paikalle.
Jos tämä ei auta, poliisi voi joutua menemään sisään esimerkiksi lapsen huoneeseen tai eristystilaan ja ottaa tämän kiinni.
– Koulukotien työntekijöiden mukaan poliisit joutuvat usein näissä tilanteissa kertomaan nuorille, että he voivat käyttää kaasua tai sähkölamautinta, kun menevät esimerkiksi huoneeseen, jossa on lapsella on jotain kättä pidempää, valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja (vs.) Kaisa Tammi sanoo.
Tammen tiedossa ei ole, kuinka monta kertaa esimerkiksi sähkölamautinta on jouduttu käyttämään tai sen käytöllä uhkaamaan tämän vuoden aikana.
Lapsen tai nuoren voi joissain tilanteessa rauhoittaa se, kun hänet viedään poliisiautoon. Välillä on lähdettävä putkaan asti rauhoittumaan.
”Laissa on jotain pielessä”
Kaisa Tammella on vastaus siihen, kuinka poliisia ei enää joutuisi kutsumaan yhtä usein koulukoteihin.
Tarvitaan ensinnäkin parempi lastensuojelulaki, joka antaisi keinoja hoitaa vaikeasti oireilevia nuoria.
– Mitä järkeä on, että lastensuojelulaitosten tulee turvautua tässä mittakaavassa poliisiin? Sehän tarkoittaa sitä, että laissa on jotain pielessä.
– Meidän pitää antaa heille oikeita palveluita, mutta meillä pitää olla myös oikeita rajoittavia työkaluja, että me voidaan heitä auttaa.
Tärkeäksi työkaluksi Tammi nimeää lapsen kanssa juttelemisen ja hänen kuuntelemisensa.
Aina se ei riitä.
– Tällä hetkellä meillä on tilanteita, että nuori tuodaan koulukotiin niin, että hänellä on käsi- ja jalkaraudat. Kasvojen edessä on maski, joka estää sylkemisen ja puremisen. Poliisi irrottaa nämä varusteet, kun nuori jätetään meille. Työntekijöillä on siitä eteenpäin käytössä käytännössä puhelahjat.
Toisekseen Tammi näkee ehdottoman tarpeelliseksi sen, että joissain koulukotien osastoilla tulisi työskennellä turva-alan ihminen.
Valtion koulukodeissa työskentelevät ovat muun muassa sosionomeja, nuorisopsykiatreja, psykologeja ja yhteisöpedagogeja.
Lasten kanssa painiminen ja väkivallan vastaanottaminen ei ole heidän työtään, Tammi huomauttaa.
– Ketään sosionomia ei ole koulutettu väistämään lentäviä esineitä.
Loppujen lopuksi poliisin paikalle kutsuminen on Tammesta hyvin surullinen asia lasten ja nuorten kannalta.
– Onhan se lapselle myös tosi kova paikka, että hän on niin hankala, että ainoa, joka voi enää rauhoittaa tilanteen, on sinihaalariset kaikkine varusteineen.
Mitä alle 15-vuotiaille rikoksen tehneille lapsille ja nuorille tapahtuu? Kaisa Tammi oli Marleena Pellin vieraana Ylen Uutispodcastissa 5.4.
