Historiantutkija Marko Lamberg katsoo tuumivasti kotimökkinsä vieressä olevaa rantametsikköä.
Jos sen toiselle puolelle nousee 300 metriä korkeita tuulivoimaloita, kuuluuko pihapiirissä jatkuva humina?
Lamberg hankki vapaa-ajan asunnon Paltasen kylältä 12 vuotta sitten. Toistaiseksi hän on saanut nauttia hiljaisesta pihapiiristä, jossa kiirii lintujen keväinen laulu.
Muutaman vuoden päästä saattaa olla toisin. Kylän pohjoispuolelle kaavoitetaan parhaillaan Pieksämäen toista tuulipuistoa, joka olisi Itä-Suomen toiseksi suurin.
Tuulivoima tarjoaa maanomistajille ja kunnille mahdollisuuden lyödä rahoiksi. Alueen asukkaista vain osa hyötyy voimaloista taloudellisesti.
Heille jäävät haitat, etupäässä rakkaan kotimaiseman pilaantuminen.
Lamberg loukkaantui kaupungin vastauksesta
Marko Lamberg on Sarvikankaan tuulipuiston näkyvimpiä vastustajia.
Häntä surettaa erityisesti lähiluonnon menettäminen, jos laajan metsäalueen puhkovat 25 voimalaa yhdys- ja huoltoteineen.
Lamberg käy alueella pyöräilemässä ja marjastamassa. Eläimiäkin näkee metsässä paljon.
– Vaikka se on talousmetsää, se on hyvin erämaan oloista. Se on virkistäytymisen ja rauhoittumisen paikka.
Viime kesänä Lamberg teki kuntalaisaloitteen, jossa vaadittiin Pieksämäen kaupunkia laatimaan tuulivoimastrategia ennen yksittäisten puistojen kaavoitusta.
Aloitteen allekirjoitti 77 ihmistä, joista valtaosa on alueen vakituisia asukkaita.
Pieksämäen kaupunginhallitus ei lämmennyt idealle. Sen mukaan strategiaksi riittää pari vuotta sitten tehty tuulivoimakartoitus, jossa löydettiin 4–5 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta.
Lambergia suututtaa se, että kaupunginhallitus viittasi vastauksessaan nimby-ilmiöön. Se tarkoittaa oman asuinpaikan naapuriin tulevien epämiellyttävien hankkeiden vastustamista.
– Vihjaus nimbyilystä loukkasi. Näitä heittoja tekevät ihmiset, joiden omille takapihoille voimaloita ei olla suunnittelemassa.
Kuntalaisaloitteen tavoitteena oli nimen omaan tuoda esiin tuulipuistojen luoma epätasa-arvo: haitat koituvat yksille, hyöty toisille.
– Tässä on vain katsottu, että tuolla on muutama pieni kylä, eikä niiden vastustuksesta tarvitse niin välittää, Lamberg sanoo.
Asukkaiden kriittisyys käy ilmi myös heille tehdyn kyselyn tuloksista. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että tuulipuisto vaikuttaisi kielteisesti asukasviihtyvyyteen, kiinteistöjen arvoon ja matkailun edellytyksiin.
Idea tuli paikallisilta maanomistajilta
Tuulivoimapuiston takana ovat paikalliset maanomistajat. Yksi heistä on Antti Tarkka, Sarvikankaan Tuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Hän tapaa meidät Pieksämäen keskustassa sijaitsevalla Veturitorilla.
Tarkan mukaan uuden tuulipuiston suunnitelmat etenevät suunnitellusti. Kaikki rakentamisalueen maankäyttösopimukset on jo saatu tehtyä, eikä tuulenottoaluesopimuksiakaan puutu kuin muutama. Sopimuskumppaneita on yli 50.
Marraskuussa Pieksämäen seurakuntakin muutti kantaansa maiden vuokraamiseen ja allekirjoitti sopimuksen.
Korvausten suuruus pysyy salassa. Ylen MOT-toimitus sai viime vuonna selville, että maanomistajille maksettavat korvaukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa.
Parhaan hinnan saavat maanomistajat, jotka ovat itse aktiivisia.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Sarvikankaan tuulivoimapuiston rakentaminen voi alkaa vuonna 2026. Tuulipuisto tuottaisi sähköä 620 GWh vuodessa, mikä vastaa yli 30 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.
– On äärimmäisen tärkeää hajauttaa Suomen tuulivoimatuotantoa, etteivät kaikki investoinnit painotu Länsi-Suomeen. Kyse on myös huoltovarmuudesta, Tarkka sanoo.
Entä ne alueen asukkaat, jotka ovat huolissaan maiseman pilaantumisesta, melusta ja asuntojen arvon laskusta?
Tarkan mukaan on luonnollista, että tuulivoima herättää ennakkoluuloja ja kysymyksiä, koska asia on Etelä-Savossa uusi.
– Pyrimme mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen paikallisten kanssa. Se on ollut meille alusta saakka todella tärkeää.
Perinnetalon remontointi tyssäsi tuulivoimasuunnitelmiin
Frilanderin talo rakennettiin Iso-Lahnanen-järven rantaan 1700-luvulla. Nyt päärakennuksen puolikas seisoo mäen päällä.
Tauno Frilander remontoi siitä perinnetilaa, jossa voisi järjestää perheille lammaspaimenlomia. Kotieläinten hoitaminen ja vanhanaikainen elämä ilman sähköä ja juoksevaa vettä houkuttavat nykyisin monia.
Perinnetalon huoneet ovat jo asuttavassa kunnossa, seuraavaksi pitäisi rakentaa eteinen ja lasikuisti. Aidantolpat on isketty maahan, mutta verkko puuttuu.
Työ jäi kesken viime kesänä, kun Frilander sai tietää tuulivoimapuistosta. Lähin mylly nousisi parin kilometrin päähän.
– Perinnehomma pitää unohtaa, ei sinne asiakkaita saa, Frilander sanoo.
Hän aikoi rakentaa rantaan vuokramökin, mutta ei usko sillekään olevan kysyntää.
Asiantuntijaselvityksen mukaan tuulivoiman rakentaminen ei vaikuta lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon. Hintoja määrittää lähinnä paikallisten asuntomarkkinoiden kehitys.
Frilander ei usko Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimavyöhykkeellä toteutetun selvityksen tuloksiin.
– Kiinteistön arvo tippuu totaalisesti.
Hän kertoo käyneensä asiasta keskusteluja Antti Tarkan kanssa. Frilander toivoo, että järven eteläpäässä sijaitsevat voimalat siirretään pari kilometriä kauemmas tai poistetaan kokonaan.
Jos ne jäävät näkösälle, Frilander aikoo muuttaa pois. Sukutilasta hän ei kuitenkaan henno luopua.
Huolenaiheina karhu, ilves ja kalasääksi
Lahnasentie kiemurtelee järven pohjoispäähän. Pari vuotta sitten Ira ja Marko Halvari muuttivat pysyvästi mökkitontilleen ja rakensivat sinne talon.
– Sähkön hintahan tänne ajoi. Ja korona, Marko Halvari naureskelee.
– Mutta alunperin meidät toi tänne kauneus, tämä järvimaisema ja rauha, jatkaa Ira Halvari.
Rannasta aukeaa näkymä suoraan etelään. Lähimpiin tuulivoimaloihin olisi matkaa 2,5 kilometriä.
Halvarit epäilevät, että aurinko välke roottoreiden lavoista näkyisi heidän pihaansa saakka. Voimaloiden huminakin voisi kantautua vettä pitkin.
Maisema muuttuu tontin itäpuolella jo tulevana kesänä, kun sinne rakennetaan Pieksämäen ensimmäinen tuulivoimala. Niinimäen tuulipuiston 22:n voimalan lavat kohoavat 250:een metriin.
Pieksämäki on suhtautunut tuulivoimaan alusta saakka suopeasti. Sarvikankaan puisto toisi lähes miljoonan euron kiinteistöverotulot vuodessa.
Lisäksi tuulivoiman avulla pyritään houkuttelemaan alueelle vetyteollisuutta, joka tarvitsee paljon sähköä.
Etelä-Savossa tuulivoimaa ei voi kaavoittaa kuin Pieksämäelle ja Kangasniemelle, sillä puolustusvoimien tutkavalvonta rajoittaa Itä-Suomen tuulivoimarakentamista merkittävästi.
Halvarit kokevat, että ainakaan tähän saakka tavallisten ihmisten ajatuksilla ole ollut painoarvoa Sarvikankaan tuulivoimapuistoa koskevassa keskustelussa.
– Vastaukset ovat puhuneet tuulivoimapuiston puolesta. Mitä tahansa on kysynyt, niin aina he ovat saaneet nostettua esille jonkin positiivisen asian, Marko Halvari sanoo.
Pariskunta aikoo jättää kirjallisen mielipiteen Sarvikankaan alueen osayleiskaavaluonnoksesta ja yva-selostuksesta, jotka ovat parhaillaan nähtävillä.
Maisema- ja meluvaikutusten ohella he aikovat esittää kysymyksiä alueen eläimistä.
Yva-selostuksessa arvioidaan, että voimalat heikentävät karhujen ja ilvesten elämää. Susiin ja ahmoihin vaikutus olisi vähäinen.
– Tuulimyllyt tulevat juuri sinne, missä on joka vuosi kalasääksen pesä, Marko Halvari sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 15.4.2024 klo 23 saakka.