Venäjä aikoo ratkaista Ukrainan sodan kesään mennessä, uskoo Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.
Hänen mukaansa kevään aikana Venäjä tekee merkittävän hyökkäyksen, joka muuttaa sodan kulun ja Ukraina on pakotettu neuvottelemaan tulitauosta tai jopa rauhasta.
– Perustelen tätä sillä, että Venäjä ei voi olla osallisena jäätyneessä konfliktissa itse. Tämä [sota] syö heitä yhtä lailla. Sota on heille ongelma, ei sitä voi kiistää.
Jäätyneellä konfliktilla tarkoitetaan pitkään jatkuvaa matalan intensiteetin sotaa, jollaiseksi Ukrainan sota uhkaa muuttua, ellei jompikumpi pääse voitolle.
Forsström uskoo Venäjän jatkuvasti valmistelevan hyökkäystään kuluttamalla Ukrainan voimia.
Kun katsotaan esimerkiksi sotatilannetta kuvaavaa Deepstatemap-karttaa nähdään, että Venäjä tekee jatkuvasti hyökkäyksiä pitkin rintamaa.
Ukraina on pakotettu käyttämään hupenevia voimiaan iskujen pysäyttämiseen. Samalla Venäjä tunnustelee, missä kohdassa Ukrainan puolustus on heikko.
Ukrainan miesvoiman tiedetään kuluvan jatkuvasti, sillä reservejä on niukasti. Jo kaksi vuotta sodassa olleet joukot alkavat väsyä.
– Tämä taistelukosketuksen ylläpito pitkin rintamaa merkitsee, ettei Ukraina pääse lepuuttamaan joukkojaan miltään osin. Ne on koko ajan kiinni taistelussa enemmän tai vähemmän. Se on se, mikä kuluttaa, Forsström kertoo.
Ukrainan parlamentti teki alkuviikolla päätöksen uudesta asevelvollisuuslaista, jonka toivotaan tuovan rintamalle lisää sotilaita. Koulutus vie kuitenkin kuukausia, joten lisävoimaa saataisiin aikaisintaan loppukesästä.
Venäjäkin tarvitsee lisää miehiä
Erikoistutkija Forsström arvioi, ettei Venäjänkään tämänhetkinen voima riitä massiiviseen hyökkäykseen, vaan se tarvitsee lisää miehiä.Hän uskoo, että Venäjä tekee vielä kevään aikana jonkintyyppisen mobilisaation, jolla sotilasvoimaa saadaan kasvatettua.
Forsströmin mukaan tähän on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on nykyisen varusmiesikäluokan palvelusajan pidentäminen tai heidän värväämisensä sopimussotilaiksi. Nykyinen ikäluokka on näihin aikoihin vapautumassa palveluksesta ja uusi on astumassa riviin.
Toinen vaihtoehto on erillinen mobilisaatio, jossa kutsuttaisiin reserviläisiä palvelukseen.
Tässä on ongelmana se, ettei uusia joukkoja juurikaan ehdittäisi kouluttaa. Seurauksena olisi paljon tappioita.
Forsströmin mukaan tämä ei Venäjän johtoa juurikaan liikuttaisi.
– Siinä tulisi tappioita enemmän tai vähemmän, mutta olisiko sillä niin väliä?
Venäjän kalustomäärä hämmästyttää
Ukraina on täysin riippuvainen ulkomaisista aseista. Niiden toimitukset ovat talven ja kevään aikana vähentyneet merkittävästi. Esimerkiksi Patriot- ja Iris-T -järjestelmien ilmatorjuntaohjusten kerrotaan olevan käytännössä lopussa.
Saksa ja Norja ovat luvanneet toimittaa Ukrainalle uusia ilmatorjuntajärjestelmiä, mutta ne toimitetaan vasta ensi tai sitä seuraavana vuonna.
Yhdysvaltain demokraattipuolueen esittämä suuri apupaketti on juuttunut sisäpoliittisen riitelyn takia kongressiin.
Venäjä on myös kuluttanut loppuun suuren osan moderneinta aseistustaan, mutta se on sujuvasti siirtynyt käyttämään vanhempia aseita.
Venäjä laukaisee Ukrainan asemiin suuren määrän lentopommeja, jotka on varustettu liitämisen mahdollistavilla siivekkeillä ja yksinkertaisella ohjausjärjestelmällä. Näitä tuhovoimaisia pommeja lasketaan liikkeelle lentokoneista jopa 70 kilometrin päästä, eli lähi-ilmatorjunnan ulottumattomista.
Helmikuussa Ukraina tuhosi peräti 13 liitopommeja laukaisevaa venäläiskonetta Patriot-ohjuksilla. Patriotit joutuivat kuitenkin tuolloin alttiiksi venäläisten Iskander-ohjuksille ja ne jouduttiin vetämään kauemmas rintamasta, kertoo The Conversation -uutissivusto. Nyt Patriot-ohjukset ovat siis loppumassa.
Forsström kertoo olevansa hämmästynyt Venäjän suuresta panssarivaunujen varastosta. Vaikka Ukraina on tuhonnut vaunuja tuhansittain, niitä vain tuntuu riittävän.
Ylen sotilasasiantuntija Marko Eklund kertoo, että kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa, asevoimia supistettiin ja Venäjällä varastoitiin valtavasti käytössä olleita panssarivaunuja. Vanhimmat niistä olivat jopa 1950-luvulta.
Nyt kunnostettuja ja modernisoituja vaunuja tuodaan rintamalle. Vaikka ne ovat vanhoja, ne toimivat.
Pentti Forsström arvelee, että Venäjä tavoite on nujertaa Ukrainan kansantalous. Sitä se toki tekee jo nyt tuhoamalla jatkuvasti esimerkiksi Ukrainan energiantuotantoa.
Hän esittää kaksi vaihtoehtoa kevään hyökkäyksen suunnaksi. Ensimmäinen olisi Harkovan kaupunki, joka on tärkeä sotateollisuuden keskittymä. Venäjä on pommittanut kaupunkia rajusti koko kevään.
Toinen vaihtoehto on Mustanmeren rannikon valtaaminen. Tämä lamauttaisi Ukrainan talouden.
Näitä hyökkäyksiä voitaisiin tukea esimerkiksi Kiovan suuntaan tehtävällä sivustahyökkäyksellä.
Ukrainaa ei ole lyöty
Asiantuntijoiden mukaan Ukraina tarvitsee nyt sotilaallista apua nopeasti.
Marko Eklund huomauttaa kuitenkin, ettei Ukrainaa suinkaan vielä ole lyöty. Esimerkiksi Ukrainan iskut tuottavat edelleen Venäjälle suuria päivittäisiä miehistö- ja kalustotappioita.
Eklundkin pitää selvänä, ettei Venäjä tule jättämään sotaa kesken. Se on julistanut, että suuret osat Ukrainaa kuuluvat sille. Venäjästä olisi siis nöyryyttävää todeta, ettei tavoitetta saavutettukaan.
Etenkään Krimistä Venäjä ei tule luopumaan helposti, eikä varsinkaan vapaaehtoisesti, Eklund painottaa.
– Onhan se ikuistettu jo vuonna 2017 julkaistuun 200 ruplan seteliinkin.
Lähde: Reuters