Saamelaiskäräjät kritisoi Suomen valtiota, koska saamelaisten kanssa ei ole neuvoteltu Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimukseen (DCA) ja puolustusliitto Natoon liittymiseen liittyvissä asioissa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajiston eli Pirita Näkkäläjärven, Leo Aikion ja Tuomas Aslak Juuson mukaan esimerkiksi tieto saamelaisalueella sijaitsevien Ivalon kasarmialueiden kuulumisesta DCA-sopimuksen piiriin tuli heille median kautta.
Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimuksen myötä yhdysvaltalaiset sotilaat pääsevät käyttämään Ivalon rajavartioston toimipistettä Inarin kunnassa.
Tieto sopimuksen sisällöstä tuli julkiseksi viime joulukuussa. Tuolloin Saamelaiskäräjät pyysi perustuslakivaliokunnalta mahdollisuutta tulla kuulluksi sopimuksen käsittelyn yhteydessä, mutta pyyntöön ei vastattu.
Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualuetta.
Ulkoministeriö: Saamelaiskäräjät pääsee vielä neuvottelemaan
Ulkoministeriön lainsäädäntösihteeri Kitta Kangas vahvistaa Ylelle, että sopimuksen neuvotteluvaiheessa ei ole neuvoteltu Saamelaiskäräjien kanssa.
Sopimuksen liitteessä luetellut sovitut tilat ja alueet Ivalossa ovat Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen pysyvässä käytössä jo olevia alueita, eikä niiden käyttötarkoitus näin ollen muutu sopimuksen myötä, selventää Kangas.
– Ulkoministeriö pitää kuitenkin tärkeänä, että sopimuksen toimeenpanovaiheessa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset menettelyt otetaan huomioon, sanoo Kangas.
Ulkoministeriöstä myös korostetaan, että DCA-sopimukseen sitoutuminen ei vaikuta tämänhetkisiin toimintatapoihin puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja Saamelaiskäräjien välillä.
Saamelaiskäräjät ei päässyt Nato-prosessiin mukaan
Saamelaiskäräjät on jo viime vaalikaudella vaatinut puolustusasioissa neuvotteluja niin puolustusministeriön kuin ulkoministeriönkin kanssa. Tähän asti Saamelaiskäräjät ei ole kuitenkaan vielä tullut kuulluksi.
– Saamelaiskäräjät muistutti puolustusministeri Häkkästä neuvottelutarpeesta tapaamisessa lokakuussa 2023, jolloin keskustelimme tarkemmin myös siitä, millaista toimiva osallistaminen puolustusasioissa olisi, puheenjohtajisto kertoo.
Nato-sopimuksesta Saamelaiskäräjät lausui marraskuussa 2022 ulkoministeriölle oma-aloitteisesti. Erillistä lausuntopyyntöä ei tullut. Jo tuolloin Saamelaiskäräjät pyysi ulkoministeriötä järjestämään saamelaiskäräjälain 9 § mukaisen neuvottelun Natoon liittymisestä, jotta saamelaisten oikeudet ja saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi Nato-prosessissa alusta alkaen.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen liittyminen Natoon ja DCA-sopimus olisivat molemmat olleet sellaisia toimenpiteitä, joista saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoitteen mukaiset neuvottelut olisi tullut käydä.
Kansalaisjärjestöt: saamelaisia tulee kuulla
Saamelaiskäräjät ei ole neuvotteluvaatimuksissaan yksin. Useat suomalaiset järjestöt ja kansanliikkeet ovat sitä mieltä, että Suomen valtion tulisi kutsua saamelaiset neuvotteluun saamelaiskäräjälakia, alkuperäiskansan perusoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia noudattaen.
Asiasta lausuvat muun muassa Amnesty Sápmi -aktivistiryhmä, Elokapina Oulu, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Suomen rauhanliitto, Vasemmistonuoret sekä Vihreät nuoret ja opiskelijat.
Kasarmialueen avaaminen Yhdysvaltain joukoille saamelaisten kotiseutualueella tulisi järjestöjen mukaan vaikuttamaan saamelaisten elinkeinoihin sekä heidän perus- ja ihmisoikeuksiinsa.
Lausunnossa korostetaan, että sotilaallinen toiminta ja harjoittelu voivat merkittävästi hankaloittaa ja rajoittaa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja kuten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta.
Mitä Suomen ja USA:n puolustusyhteistyö tarkoittaa? Asiasta keskusteltiin helmikuussa Uutispodcastissa:
