MOSKOVA Sota-aika on johtanut omistussuhteiden uuteen mylläämiseen Venäjän taloudessa. Valtiovallan rooli korostuu jälleen, eikä vain puolustusteollisuudessa.
RBK-talouslehti havaitsi torstaina, että maan suurin viinintuottaja Kuban-Vino on nyt valtiollisessa rekisterissä merkitty valtion omaisuudeksi.
Kuban-Vino kuului aiemmin maatalousalan yhtiölle Ariantille, jonka omistukset välitystuomioistuin määräsi valtiolle tässä kuussa.
Kansallistamisaalto on viime aikoina pyyhkinyt erityisesti Uralilla sijaitsevaa Tšeljabinskia, joka on tärkeä metalliteollisuuden keskittymä.
Kuban-Vinon tapaus kytkeytyy tšeljabinskilaisiin liikemiehiin Juri Antipoviin ja Aleksandr Aristoviin. He perustivat 90-luvulla monialaisen Ariant-yhtiön, jonka omistuksiin myös Kuban-Vino kuului. Vuonna 2020 he jakoivat omistukset: Aristoville jäivät Ariantin elintarvike- ja viiniteollisuus, Antipoville metallitehtaat.
Viime helmikuussa välitystuomioistuin hyväksyi valtionsyyttäjänviraston vaatimuksen, että Antipovin metalliyhtiöt pitää siirtää valtion huomaan.
Syyttäjänviraston mukaan Antipov yksityisti yhtiöt itselleen laittomasti 90-luvulla. Lisäksi perusteluna oli, että yritykset olivat päätyneet epäystävällisten maiden asukkaiden kontrolliin, mikä uhkaa Venäjän kansallisia etuja ja turvallisuutta.
Kuban-Vino ja muut maatalousyhtiöt eivät liittyneet yksityistämiseen, mutta syyttäjän mukaan Antipov oli hankkinut ne omistukseen varoilla, jotka hän sai metalliyhtiöiden yksityistämisen ansiosta. Niinpä nekin joutuivat valtiolle.
RBK:n tietojen mukaan Antipovin metallitehtaat voidaan siirtää valtiolliselle puolustusteollisuuden yhtiölle Rostecille. Sitä kontrolloi presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Sergei Tšemesov.
Venäjän valtionsyyttäjä Igor Krasnov kehui Kommersant-lehdelle antamassaan haastattelussa, että vuodesta 2023 valtion omistukseen on palautettu 15 strategista yritystä arvoltaan yli 333 miljardia ruplaa.
Valtiollistamisen kohteeksi eivät kuitenkaan ole joutuneet vain puolustusalaan kytkeytyvät yritykset, kuten Kuban-Vinon, autokauppayhtiö Rolfin ja pastavalmistaja Makfan tapaukset osoittavat.
RBK-talouslehden mukaan helmikuusta 2022 alkaen syyttäjäviranomaiset ovat tehneet yli 55 haastetta yritysten osakkeiden ja kiinteistöjen siirtämiseksi valtion hallintaan.
Kohteeksi ovat joutuneet myös ulkomaisten yritysten omistukset kuten suomalaisen Fortumin Venäjällä omistamat voimalat.
Presidentti Putin on kiistänyt, että Venäjä olisi purkamassa 1990-luvun yksityistämisiä.
Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että Venäjän syyttäjäviranomaiset ovat avanneet tuon matolaatikon. Sitä he tuskin olisivat tehneet, ellei Kreml näyttäisi vihreää valoa.
Kun Venäjän valtio otti viime vuonna haltuunsa metaanintuottaja Metafraxin, perusteluna oli, että kemikaaliyhtiö yksityistettiin vuonna 1992 ilman Venäjän valtiovallan päätöstä.
Yksityistämisiä hoitivat tuolloin alueelliset viranomaiset, joten päätös voi mahdollistaa kaikkien tuon ajan yksityistämisten purkamisen.
Tämä varmasti levittää pelonväristyksiä Venäjän liikemiespiireihin, mikä voi toki olla viranomaisten tarkoituskin.
Neuvostoliitolta peritty julkinen omaisuus yksityistettiin 90-luvun Venäjällä kiireisesti ja usein varsin hämärien kuvioiden kautta.
Silloisilla vallanpitäjillä oli kova kiire luoda maahan uusi omistava luokka, jonka etujen mukaista olisi vastustaa kommunistien paluuta vallankahvaan.
Lain kirjainta ja henkeä ei kiireessä usein noudatettu. Siksi omaisuuden suoja jäi Venäjällä heikoksi.
Tämän joutuivat katkerasti kokemaan ”oligarkit” eli poliittisesti vaikutusvaltaiset suurliikemiehet, jotka joutuivat ristiriitoihin Putinin hallinnon kanssa.
Tunnetuin tapaus on 2000-luvun alussa Venäjän rikkaimpana miehenä tunnettu Mihail Hodorkovski. Hänen perustamansa öljy-yhtiö Jukos päätyi valtiollisen Rosneftin huomaan.
Nyt viranomaishuomion kohteeksi ovat joutuneet monet paljon vähäisemmät liikemiehet ja pienemmät yritykset.
Todennäköistä on, että valtiollistetut yhtiöt päätyvät Kremlin suosimien liikemiesten kontrolliin.
Omaisuuden uusjako voi olla keino rakentaa uutta ja nykyjohdolle entistäkin uskollisempaa liike-eliittiä.
90-luvun yksityistämisten kyseenalaistaminen voi tuoda vielä monia myllerryksiä Venäjän talouselämään.
Vladimir Putin nousi valtaan lupaamalla vakautta sekä tavallisille kansalaisille että uuden Venäjän bisneseliitille. Tuo lupaus alkaa olla yhä enemmän menneisyyttä.