Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisia energiayhtiöitä kohtaan kasvaa.
Maaliskuun alussa Mikkelin kaupunki solmi kaupat, jossa se myi osan omistamastaan Etelä-Savon Energiasta. Kaupungin bisneskumppaniksi tuli eurooppalainen sijoitusjätti Abrdn Plc.
Mikkeli sai kaupassa kaikkineen reilut 180 miljoonaa euroa, Abrdn puolestaan 49 prosentin siivun sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä niiden jakelusta.
Myös Pori harkitsee energiayhtiön vähemmistöosuuden myyntiä, eikä ulkomaisiakaan ostajia suljeta pois. Lahdessa samanlainen suunnitelma kaatui poliittiseen vastustukseen ainakin toistaiseksi.
Abrdn on jo ennestään haalinut osuuksia suomalaisista energiayhtiöistä. Vuosikymmenen vaihteessa se osti 49 prosenttia Riihimäen kaukolämmöstä ja peräti 66 prosenttia Outokummun Energiasta. Lisäksi Abrdn omistaa Loimuan yhdessä kahden muun pääomasijoittajan kanssa. Loimua tuottaa kaukolämpöä muun muassa Hämeenlinnassa, Heinolassa ja Jyväskylässä.
Yle pyysi Abrdn:ltä listausta sen omistuksista Suomessa, mutta yhtiö vastasi, ettei voi tällä kertaa auttaa.
Abrdn ei ole ainoa peluri kentällä, jossa sijoituksen riskit ovat asiantuntijoiden mukaan pienet ja tuotto vakaata.
Abrdn:n lisäksi eurooppalaisen sijoitusjätti Ardianin omistama Nevel on ostanut paljon suomalaista energiateollisuutta. Yhtiö toimii 15 paikkakunnalla kaukolämmön tuotannossa. Aiemmin Nevelin omisti valtio-omisteinen Vapo (nyk. Neova).
Alla oleva kartta näyttää kunnat, joiden alueella toimii osittain tai kokonaan ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistamia energiayhtiöitä. Kartta on suuntaa antava, sillä kaikkien energiayhtiöiden omistukset eivät ole Ylen tiedossa.
Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki näkee ulkomaisten sijoittajien rantautumisessa Suomeen selvän kehityksen.
– Näitä kauppoja on tehty eri puolilla maata, sikäli voidaan trendistä puhua, Kuoppamäki perustelee.
Omistusten verkko on syheröinen
Ulkomaisen omistuksen tarkkaa laajuutta on hankala hahmottaa, sillä monet energiayritykset omistavat toisiaan ristiin. Yhtiöitä on myös paljon, käytännössä jokaisessa Manner-Suomen kunnassa on jonkinlainen kaukolämpöyhtiö. Sähköyhtiöitäkin on kymmeniä.
Energia-alasta vastaavassa työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ei ole kattavaa tietoa siitä, kuinka paljon ulkomaista omistusta maamme energiayhtiöissä on. Valtaosa on kuitenkin edelleen kuntien tai muiden suomalaisten tahojen omistamia.
Yksittäisissä voimalaitoksissa ulkomaisen rahan osuus on suurempi. Verkkoyhtiöistä suurimmat, Elenia ja Caruna, ovat ulkomaisessa omistuksessa.
– Täsmällistä tietoa omistuksista ei ole ihan jo siksi, että joukossa on pörssiyhtiöitä, joiden omistus vaihtelee nopeastikin, sanoo energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen TEM:stä.
Huttunen muistuttaa, että oleellista on, tuleeko ulkomainen investointi EU:n sisältä vai ulkoa. Euroopan unionin alueelta tulevat sijoitukset katsotaan sisämarkkinoiksi, eikä niitä saa syrjiä.
Huoli turvallisuudesta voi estää kaupan
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö voi puuttua yrityskauppoihin yritysostolain puitteissa. Se koskee esimerkiksi puolustusteollisuutta.
Energiayhtiöiden kohdalla ministeriö voi puuttua kauppoihin, jos esimerkiksi huoltovarmuuden katsotaan vaarantuvan. Toistaiseksi niin ei ole tehty. Lakia tiukennettiin vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Suojelupoliisi (supo) pyrkii ylläpitämään tilannekuvaa siitä, mitkä tahot suomalaista kriittistä infrastruktuuria omistavat.
Supo voi antaa ministeriölle yritysostoihin liittyviä lausuntoja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
– Katsomme kauppoja siitä näkökulmasta, voiko omistus kriittisen infran kohteeseen tarjota autoritaarisesta valtiosta tulevalle taholle pääsyn Suomen huoltovarmuutta ja varautumista koskeviin tietoihin, selittää supon erikoistutkija Lotta Hakala.
Riski liittyy Hakalan mukaan siihen, että autoritaaristen valtioiden lait voivat velvoittaa organisaation luovuttamaan Suomen huoltovarmuutta koskevaa tietoa maan viranomaisille.
Hakala ottaa esimerkiksi Kiinan tiedustelulainsäädännön.
– Se antaa maan viranomaisille laajat pääsy- ja haltuunotto-oikeudet organisaatioiden tietoihin.
Hakalan mukaan Kiina tai mikään muukaan autoritaarinen maa ei korostu suomalaista kriittistä infraa havittelevien tahojen joukossa.
Yritysoikeuden professori Kuoppamäki ei pidä yritysostolakia vedenpitävänä. Hän pitää mahdollisena, että puuttumiskynnys kauppoihin on liian korkea.
Yritysostolaki koskee myös yrityksen osien edelleen myyntiä. Jos ulkomainen sijoittaja myy osuudestaan enemmän kuin kymmenen prosenttia, ministeriö arvioi kaupan.
Pienempien osuuksien myymisen kohdalla tilanteen haastavuus tunnistetaan myös ministeriössä.
– Näitä asioita on syytä arvioida tapauskohtaisesti, TEM:n Riku Huttunen pohtii.
Kuka vetelee naruista?
Useissa tapauksissa kunnat ovat myyneet omistamistaan energiayhtiöistä vähemmistöosuuden eli alle puolet. Tällä halutaan turvata se, että päätösvalta huoltovarmuuden kannalta tärkeissä energiayhtiöissä säilyy omissa käsissä.
Yritysjuridiikan professori muistuttaa, että pelkkä enemmistöosuus ei takaa päätösvaltaa. Tyypillisesti yrityskaupassa solmitaan osapuolten kesken osakassopimus, joiden sisältö ei ole liikesalaisuuksien vuoksi julkista tietoa.
– Osakassopimuksella voidaan saada merkittävä vaikuttamismahdollisuus, ja 49 prosenttia on iso osuus yrityksestä, professori Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäki on huolissaan erityisesti siitä, että päätösvalta tärkeissä energiayhtiöissä voi valua vieraisiin käsiin ja hämärtyä. Hän sanoo, että yritysomistukset ovat usein ketjutettuja, ja todellisia omistajia voi olla mahdotonta saada selville.
Audiolla Kuoppamäki selittää, miten pääomasijoitusyhtiöt toimivat.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Juttua päivitetty 19.4.2024 klo 9.28: Täsmennetty, että Pori harkitsee energiayhtiönsä myyntiä, eikä ulkomaisia ostajia ole suljettu pois. Jutussa luki aiemmin, että Pori olisi myymässä yhtiötä ulkomaiseen omistukseen.
Jutun karttaa korjattu 19.4.2024 klo 8.18: kartasta poistettu Pori, missä energiayhtiön myymistä vasta suunnitellaan.