Suomi on pohjoismaisittain talouden surkimus. Velkaa on yli kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa, ja heikolta näyttää myös tuottavuus.
Työtunteja painetaan täällä yhtä paljon kuin Ruotsissa ja lähes yhtä paljon kuin Tanskassa. Tästä huolimatta tulosta – sitä paljon puhuttua bruttokansantuotetta – syntyy verrokkimaissa aivan toisella tavalla.
Kansantuotteella on väliä, koska bkt on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Lisäksi se on mittari, jota vasten arvioidaan tarve julkisen talouden leikkauksille ja sopeutuksille. Seuraavan kerran leikkauksia pohditaan maanantaina Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä.
Kuten yllä oleva kuva kertoo, surkea kehitys on jatkunut jo yli vuosikymmenen. Silloin koettiin kännykkä-Nokian romahdus ja finanssikriisi. Metsäteollisuuskin sulki tehtaitaan.
Etenkin kännykkäteollisuuden romahdus on nimetty syypääksi suomalaisen tuottavuuden alennustilaan.
Uutta kännykkä-Nokian kaltaista sampoa ei kenties koskaan Suomessa keksitä, mutta Ruotsin ja Tanskan perässä olisi pysyttävä. Yle kysyi asiantuntijoilta, miksi ne pärjäävät tuottavuudessa paljon paremmin?
– Suomessa on ollut viime vuosina ollut valitettavan vähän innovaatioita. Tästä johtuen Suomen tuottavuuskasvu on heikompi. Kun tähän yhdistää nopeasti ikääntyvän väestön, kasvun ainekset ovat aika hukassa, sanoo Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.
Todellakin, eläkeikäisten osuus Suomen väestöstä on vuosikymmenessä harpannut selvästi suuremmaksi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo, että yhä suurempi osa kasvusta tulee nykyisin palvelualoilta, ja niissä Ruotsi ja Tanska pärjäävät. Ero näkyy erityisesti digitaalisissa palveluissa, jotka ovat nopeasti skaalattavissa kansainvälisiksi menestystuotteiksi.
– Informaatio- ja viestintä on esimerkki digitaalisuutta hyödyntävästä alasta, jossa on selkeästi nopeampi tuottavuuskasvu.
Kosken mukaan Suomen ja Ruotsin välillä on massiivinen ero ”aineettomaan pääomaan” investoinneissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, ohjelmistot, data ja patentit.
Tähän kiinnittää huomion myös Danske Bankin Schauman. Ruotsalaisia menestystarinoita ovat esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify ja maksupalvelu Klarna.
– Suomessa on investoitu seiniin ja kattoihin, Ruotsissa ja Tanskassa yritykset ovat uskaltaneet investoida uusiin ideoihin, hän sanoo.
– Innovatiivisia yrityksiä on Suomessakin, mutta pienempi osuus kuin Ruotsissa.
Tanska on aivan oma lukunsa. Laihdutustuotteesta tunnettu lääkejätti Novo Nordisk on tällä hetkellä Euroopan arvokkain yritys – ja kotimaalleen samanlainen menestystarina kuin Nokia oli aikanaan Suomelle.
Kosken ja Schaumanin mukaan Ruotsissa ja Tanskassa on kärkiyhtiöiden takana hyvin monipuolinen yrityskunta, josta löytyy paljon esimerkiksi kuluttajaosaamista. Suomi on paljon teollisuusvoittoisempi.
– Meillä Suomessa ei ole samanlaista syvää kuluttajatuotteiden ja palveluiden osaamista, eikä ihmisiä, jotka olisivat valmiita rahoittamaan sellaisia projekteja. Meiltä puuttuu perinteet ja osaaminen tietyiltä talouden kentiltä, eikä sitä voi muuttaa kuin tekemällä, Schauman sanoo.
”Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan...”
Hallituksella ei olisi maanantaina alkavassa kehysriihessään aivan yhtä kovaa painetta leikkauksiin, jos Suomen tuottavuus olisi Ruotsin tai Tanskan tasoa.
Pitkään tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola tiivistää asian ytimekkäästi.
– Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan se, että markkinatuotanto ei ole kasvanut. Sitä markkinatuotantoa ei kuitenkaan pysty kääntämään nopeasti julkisen vallan päätöksillä. Ja siksi huomio on menoleikkauksissa ja veronkorotuksissa.
Asiantuntijoiden mukaan tilanteen korjaamiseen ei ole nopeita keinoja, paitsi ehkä työperäisen maahanmuuton lisääminen.
– Se on yksi nopeimmin vaikuttavista keinoista – etenkin Suomen kaltaisessa maassa, jossa on pulaa koulutetusta työvoimasta. Mutta sitä nykyinen hallitus ei ole kovin innokas edistämään, Pohjola toteaa.
Hitaita keinoja tuottavuuden parantamiseksi ovat tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattaminen, ja siihen hallitus onkin jo tarttunut. Toinen hidas mutta tärkeä keino on koulutus.
Korkeakoulutuksen tila huolestuttaa Etlan Heli Koskea.
– Korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on vähän yli 40 prosenttia. Se on selkeästi alle OECD:n keskiarvon. Tanskassa ja Ruotsissa heidän osuutensa on tätä keskiarvoa suurempi.
Lue lisää: Suomen talous on ollut miinuksella 15 vuotta – mistä julkisen talouden ahdinko oikein johtuu?