Iran teki sunnuntain vastaisena yönä laajan ohjus- ja droonihyökkäyksen Israeliin. Iranin isku oli kosto Israelin kaksi viikkoa sitten tekemälle iskulle Iranin konsulaattiin Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Israelin iskussa kuoli tuolloin useita Iranin vallankumouskaartin korkea-arvoisia upseereja.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart arvioi Ylelle, mihin Iranin sunnuntainen isku saattaa seuraavaksi johtaa.
Kuinka iso vaara laajemman sodan syttymiselle Lähi-idässä nyt on?
– Suuremman sodan syttymisen vaara on ehdottomasti olemassa. Se on ollut olemassa koko ajan. Iran on iskenyt jo aiemmin epäsuorasti Israeliin eri aseistamiensa terroriryhmien välityksellä, ja Israel on hyökännyt näitä ryhmiä vastaan. Israelin ja Iranin vihollisuus oli yksi vaikuttava tekijä koko Gazan sodalle.
– Tämä oli kuitenkin ensimmäinen suora isku Iranista Israeliin, ja näin ollen riskit otteiden koventumiselle ja avoimelle alueelliselle sodalle kasvavat entisestään.
Koitko viime yön iskussa olleen mitään yllättävää?
– Yllätyin itse siitä, että isku oli suora ja niin laaja. Toinen yllätys oli se, miten tehokkaasti Israel, Yhdysvallat, Britannia, Jordania ja ilmeisesti myös muut valtiot alueella, kykenivät torjumaan Iranin ohjukset. Isku torjuttiin lähes täysin. Se on kova suoritus.
Mitä uskot tapahtuvan seuraavaksi?
– Seuraavaksi on tiedossa neuvonpitoa Yhdysvaltain ja Israelin välillä. Käsittääkseni Valkoinen talo on viestinyt Israelille, että sen ei kannata iskeä suoraan takaisin. Yhdysvaltain mukaan iskun vähäiset vahingot tulisi nähdä torjuntavoittona ja hyökkäykset jättää sikseen. Tilanteen eskaloituminen ei varmasti ole kenenkään intressissä.
– Tässä haetaan varmaan seuraavaksi Iranin tuomitsemista. Tapausta ollaan tuomassa YK:n eteen ja sitä käsitellään varmasti tulevassa G7-kokouksessa. Jos Israel säiltyttää malttinsa, maa voisi käyttää tilannetta diplomaattisen eristäytymisenä purkamiseen ja hakea Iranin vastaista poliittista liittoumaa. Israelissa saattaa kuitenkin olla myös tahoja, jotka näkevät tilanteen hyvänä mahdollisuutena iskeä Iranin ydinaseohjelmaa vastaan.
– Iranin kannalta paljon on kiinni siitä, miten maa esittää asian eri yleisöille. Iran oli varmasti laskenut hyökkäystä suunnitellessaan sen varaan, ettei se aiheuttaisi Israelissa niin valtavaa tuhoa, että se johtaisi avoimeen sotaan. Maiden välillä on pitkä etäisyys ja Iran jätti Israelille paljon aikaa valmistautua hyökkäykseen.
– Se, että hyökkäys lopulta aiheutti näin vähän tuhoa, ei myöskään näytä Iranin kannalta hyvältä. Nyt Iranin on yritettävä myydä tapaus pelkkänä varoituksena Israelille, mutta jää nähtäväksi, miten hyvin selitys kansalaisille ja eri Iranin tukemille järjestöille uppoaa.
Voiko Iranin iskulla olla suoria vaikutuksia sotaan Gazassa?
– Voi olla, että kansainvälinen huomio hetkeksi kääntyy pois Gazan kaistalta. Lisäksi on mahdollista, että esimerkiksi Yhdysvaltain Israelia kohtaan asettama paine hetkeksi kevenee. Kun katsoo isompaa kuvaa voidaan varmasti todeta, että nähdyn kaltainen isku oli Iranilta strateginen virhe.
Mikä kierteen Israelin ja Iranin välillä voisi aikanaan päättää?
– Tämä on todella vaikea kysymys. Jos Israel päättää Yhdysvaltain kehotuksista huolimatta iskeä takaisin, se asettaa Valkoisen talon todella vaikeaan tilanteeseen. Halu puolustaa Israelia Iranin kaltaiselta viholliselta on varmasti suuri, mutta Yhdysvalloissa on myös havaittavissa turhautumista Israelin hallituksen tekemiin valintoihin.
– Voi olla, että tämä Yhdysvalloista huolimatta johtaa alueelliseen sotaan Iranin tukemaa Hizbollah-terrorijärjestöä vastaan Libanonissa. Se on taas Israelille Gazan sotaa huomattavasti isompi ja haastavampi asia. Siksi en usko, että Israel on kevein mielin ryntäämässä vastaiskuun. Uskon, että sitä todennäköisempää on, että eskalaatio saadaan katkaistua.