Etelä-Kymenlaakso yrittää houkutella venäläisten tilalle uusia kalastusmatkailijoita

Kymijoen kalastusmatkailun edistämistä rajoittavat kuitenkin heikot kalakannat.

Lohenpyytäjä Tornion Matkakoskella.
Etelä-Kymenlaaksossa toimii noin 10 kalastusmatkoja tekeviä yrityksiä. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Heikki Koskinen

Etelä-Kymenlaakson matkailunedistämisessä panostetaan tulevaisuudessa enemmän kalastuksen markkinointiin.

– Meidän roolimme kalastusmatkailun markkinoinnissa on ollut melko vähäinen, mutta tähän on tulossa suunnanvaihdos, sanoo luontomatkailun asiantuntija Kari Taimisto Visit Kotka-Haminasta.

Käynnissä on parhaillaan hanke, jossa kehitetään yhteistyötä paikallisten matkailuyritysten kanssa. Painopisteinä ovat palveluiden tuotteistaminen ja sähköisen myynnin parantaminen. Etelä-Kymenlaaksossa toimii noin kymmenen kalastusmatkoja tekevää yritystä.

Tavoitteena on houkutella kalastusturisteja myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Markkinoinnin kohdemaat vaihtelevat Taimiston mukaan suuresti eri yritysten intressien mukaan.

– Ulkomaalaisten osuus asiakkaista on vähentynyt geopoliittisen tilanteen takia. Aiemmin venäläiset olivat merkittävä asiakasryhmä niin jokikalastuskohteilla kuin opastetuilla kalaretkillä.

Kymijoki parhaiten tuotteistettu kohde

Kymijoki on Kari Taimiston mukaan Suomen parhaiten tuotteistettu kalastuskohde.

– Joki on jaettu eri kalastustavoilla tehtävään kalastukseen. Löytyy perhokalastusalueita, heittokalastuskohteita ja kaikille yhteisiä kalastusalueita.

Vuosituhannen alussa tehdyn tutkimuksen mukaan kalastaja käytti vuodessa Kymijoelle suuntautuvaan kalastukseen noin 1 100 euroa vuodessa.

– Yritysryhmien myynti on vähentynyt, sillä nykyinen lama kohdistuu erityisesti miesvaltaisiin yrityksiin, jotka ovat olleet pääasiallinen kohderyhmä, sanoo Taimisto.

Kymijoella kävi lohenkalastuksen kulta-aikana 1990-luvun parhaimpina vuosina noin 2 500 henkilöä, jotka ostivat yli 14 000 kalastuslupaa.

– Tämän jälkeen kalastajamäärissä on tapahtunut dramaattinen lasku, joka johtuu pääosin kalakannan voimakkaasta taantumisesta.

Kymijoessa yhä potentiaalia

Kymijoen kalakantojen tila ei ole Kari Taimiston mukaan kehuttava.

– Kymijoessa potentiaalia olisi todella paljon, mutta kalastuksesta päättävillä tahoilla ei ole oikeaa kiinnostusta lähteä kehittämään asiaa, harmittelee Taimisto.

Kymijoelle kaivattaisiin ennen kaikkea kalan jokeen nousua turvaavia toimenpiteitä. Tämä voisi tarkoittaa merialueella tulevia pyyntirajoituksia heinä-syyskuun ajaksi.

Kymenlaakso on lähellä isoja kaupunkialueita, jonka takia alueelle tullaan paljon päiväretkille kalastamaan. Kalastus keskittyy keväälle ja syksylle, jotka ovat parhaita kalastusaikoja.

– Näkisin, että lähtökohtaisesti mahdollisimman suuren kalastajamäärien houkuttelu ei ole etenkään jokialueelle kovinkaan tavoiteltavaa. Sen sijaan kalastusta tulisi kehittää laadulliseen suuntaan.

Kalliit kalaportaat ovat osoittautuneet pettymykseksi Kymijoessa Kotkassa. Video vuodelta 2023

Suosittelemme